dc.description.abstract | Suomen Filosofinen Yhdistys on jo vuodesta 1980 lähtien järjestänyt yhden
sanan kollokvioita, joissa paneudutaan johonkin eri aikakausia ja fi losofi sia
suuntauksia askarruttavaan teemaan. Mutta vasta globalisaation muutettua maapallon
maailmankyläksi SFY lähtee maailmalle järjestämällä kollokvion aiheesta
”Maailma”. Ehkä näin maailmojasyleilevän teeman tiivistäminen yhteen sanaan
on vaikuttanut vaikealta. Miten voidaan valita tarkastelutapa ja näkökulma maailmaan,
kun jo olemme maailman sisällä? Mikä olisi sopiva fi losofi nen lähestymistapa
maailmaan, kun me kaikki jo olemme maailmassa? Mikään kohde ei kuitenkaan
ole fi losofeille vieras tai liian maailmallinen – ei edes maailma itse. Niinpä
yhdistyksen hallitus asetti ansioituneista maailmankansalaisista koostuvan toimikunnan
(Jussi Kotkavirta, Olli-Pekka Moisio, Sami Pihlström, Henna Seinälä)
suunnittelemaan Maailma-kollokviota Jyväskylään, joka kahden päivän ajaksi
12.–13.1.2009 saa näin kunnian toimia maailman napana.Suomen kielen ikivanha sana maailma on yhdistelmä sanoista maa ja ilma, joilla
on kantauralilainen perusta ja vastineet suomen etä- ja lähisukukielissä. Samoin
kuin englannin earth, sana maa viittaa sekä maan pintaan (”pudota maahan”)
että aineeseen (”maasta olet sinä tullut”) – myöhemmin myös koko maapalloon.
Suomalaisten muinaisen ajattelutavan mukaan vaakatasossa levittyvä maa lisättynä
taivasta kohti ulottuvalla ilmalla antaa meille koko maailman.
Monissa kielissä maapalloon ja maailmaan voidaan viitata samalla sanalla (lat.
mundus, ranskan monde, espanjan mundo). Kreikan maa-termin ge pohjalta puhutaan
geometriasta, geodesiasta, geofysiikasta, geologiasta, geografi asta (maantieteestä)
ja geopolitiikasta. Palloa merkitsevästä latinan globus-termistä on johdettu
adjektiivi ”globaali” ja maapalloistumista merkitsevä ”globalisaatio” (ranskalaisten
”mondialisaatio”).Maailmaan kokonaisvaltaisena lainomaisena järjestyneenä kokonaisuutena
(kaaoksen vastakohtana) viittaavat kreikan kosmos ja latinan universum. Näiden
johdannaisia ovat muun muassa ”kosminen”, ”kosmologia”, ”kosmopoliitti”,
”universaalinen” ja ”universitas” (yliopisto).
Muinaisgermaaninen kanta werold on pohjana maailmaa merkitseville sanoille
saksassa Welt, englannissa world ja ruotsissa värld.
Maailma-termillä on joissakin kielissä mahdollisesti satunnaisia lisämerkityksiä:
latinan mundus merkitsee myös puhdasta ja siistiä, venäjän mir rauhaa. Erityisiä
merkityksiä on myös suomen sanonnoilla ”lähteä maailmalle” (muuttaa
pois kotoa), ”maailmallisuus” (sekulaarisuus vastakohtana uskonnollisen sääntöjen
hallitsemalle elämälle) ja ”maailmanmusiikki” (etnisiä piirteitä korostava kansainvälinen
musiikkitarjonta). | fi |