Ympäristöestrogeeniseoksen yhteisvaikutus 20dpfZF-seeprakalan vitellogeniinigeenin ilmentymiseen

Abstract

Ihmisten toimesta ympäristöön joutuvien vierasaineiden vaikutukset hormonitoimintaan ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Yksi alan tutkituimmista aihealueista on estrogeenin kaltaisesti vaikuttavien aineiden eli ympäristöestrogeenien aiheuttamat lisääntymis- ja kehityshäiriöt. Estrogeenisiä vaikutuksia voidaan tutkia monella tapaa, alkaen solutason vasteista populaatiokehitykseen. Yksi paljon käytetty molekyylimarkkeri on kalojen vitellogeniinitason mittaus. Vaikka normaalioloissa vain naaraat tuottavat vitellogeniiniä, estrogeenialtistuksen vaikutuksesta myös koiraat ja nuoret yksilöt voivat sitä tuottaa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kolmen ympäristöestrogeenin, bisfenoli A:n, nonyylifenolin ja oktyylifenolin vaikutusta 20 dpf ikäisten eli hedelmöityksestä lukien 20 vuorokauden ikäisten seeprakalojen (20dpfZF) vitellogeniinin mRNA:n tuottoon. Viisipäiväiset altistuskokeet veteen lisätyillä aineilla tehtiin sekä yksittäin että kolmen aineen NOEC-arvojen seoksena. Tavoitteena oli myös selvittää 20dpfZF-mallin tehokkuutta käytettäessä vitellogeniinivastetta.

Tulosten perusteella 20dpfZF-malli sopii ympäristöestrogeenien testaamiseen vitellogeniinivasteen avulla, sillä positiivisena kontrollina käytetty etinyyliestradioli aiheutti selkeän annos-vasteriippuvuuden. Bisfenoli A lisäsi vitellogeniinin mRNA:n tuottoa korkeimmalla altistetulla pitoisuudella 2000 μg/l, mutta nonyylifenolilla tai oktyylifenolilla ei ollut yksittäin vaikutusta. Yksittäisten annos-vastekokeiden sekä kirjallisuusarvojen perusteella yhteisvaikutuskokeessa käytettiin bisfenoli A:n 500 μg/l, nonyylifenolin 50 μg/l ja oktyylifenolin 20 μg/l pitoisuuksia. Kolmen aineen NOEC-arvojen seoksen vaikutus oli pienempi kuin bisfenoli A:n vaikutus yksittäin.

Ympäristöestrogeenien aiemmissa tutkimuksissa on yhteisvaikutuksen todettu suurin piirtein noudattavan konsentraatioihin perustuvaa summavaikutusmallia, mutta poikkeuksiakin siitä on, kuten osoitti myös tämän työn tulos. Silti kemikaalivalvonnan lainsäädännössä pääsääntöisesti huomioidaan aineiden vaikutukset yksittäin, vaikka ympäristössä aineet esiintyvät monen aineen seoksina. Riskinarvioinnissa tulisi huomioida myös tämä.