Show simple item record

dc.contributor.authorKonttinen, Hanna
dc.date.accessioned2011-09-04T16:19:09Z
dc.date.available2011-09-04T16:19:09Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1182494
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36622
dc.description.abstractPro gradu käsittelee kuvaa romaneista 1800-luvun loppupuolen ja vuosisadan vaihteen suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ja sanomalehtiaineistossa. Romanit olivat 1800-luvun loppupuolen Suomessa muusta väestöstä erottuva ryhmä, jonka kiertävä ja epäkristillinen elämäntapa haluttiin muuttaa. He olivat toiminnan kohteita, johon liittyi vahvasti negatiivinen yhteiskunnallinen diskurssi. Tähän tilanteeseen suhteutettuna halusin pro gradussani tutkia millainen kuva romaneista rakentuu tuon ajan kirjallisuudessa ja sanomalehdissä? Millaiset piirteet korostuvat, millainen kuvauksen sävy on? Tutkimus ei siis käsittele poliittisia toimia, muuten kuin romanien yleisen, yhteiskunnallisen aseman hahmottamisessa, tutkin enemmän tämän vähemmistön historiaa arjen tasolla. Toisaalta kaunokirjallisuudella on vahva yhtäläisyys valtiopäiväkeskusteluihin ja niissä esiintyneisiin valituksiin romanien elämäntavoista, vaikka itse säädökset eivät näy kaunokirjallisuuden maailmassa. Diskurssianalyysi ymmärtää kielenkäytön toimintana ja tekoina, jossa rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Kieltä käyttäessään ihminen uusintaa tai muuntaa diskursseja - muotoilee merkityksiä, joilla maailmaa voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen keskeisiä käsitteitä on toiseus. Asioita hahmotetaan usein vastakohtapareina, ja toiseuden kautta voidaan luoda ja vahvistaa kuvaa itsestä tai ryhmästään. Tiettyjä piirteitä korostamalla luodaan eroja, luokitellaan ja suljetaan toinen pois, tehdään esimerkiksi etnisesti poikkeavasta ryhmästä se toinen. Romaneista käytetyt kielelliset ilmaukset tuottavat mielikuvia ja välittävät merkityksiä, esimerkiksi yhteisöllisten normien kunnioittamisen tärkeyttä. Sosiaalisen toiseuden kohtaamiseen oli myös totuttu 1800-luvulla. Maaseudulla väestö kohtasi muitakin työtä etsiviä kiertolaisia kuin romanit, näillä oli erilaisia kansallisia ja etnisiä taustoja. Suhtautumisen määritti ensisijaisesti se, oliko kulkijasta hyötyä yhteisölle. Hyödyllisyys saattoi ylittää etnisen ja kulttuurisen erilaisuuden rajat, yleiset ennakkoluulot sekä viranomaisten määräykset.fi
dc.format.extent93 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherromanit
dc.subject.otherkaunokirjallisuus
dc.subject.othertoiseus
dc.subject.othernormit
dc.subject.other1800-luku
dc.subject.other1900-luku
dc.title"Ettei kiellä kiertämästä, neuvo niille muuta työtä" : kuva romaneista 1800-luvun loppupuolen ja vuosisadan vaihteen suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ja sanomalehdissä
dc.title.alternativeKuva romaneista 1800-luvun loppupuolen ja vuosisadan vaihteen suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ja sanomalehdissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011090411322
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.date.updated2011-09-04T16:19:09Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3034
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.yso1900-luku
dc.subject.ysoromanit
dc.subject.ysokaunokirjallisuus
dc.subject.ysotoiseus
dc.subject.ysonormit


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record