Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRaimi, Johanna
dc.date.accessioned2011-07-21T06:01:34Z
dc.date.available2011-07-21T06:01:34Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1180560
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/35952
dc.description.abstractTutkielmassa tarkasteltiin Suomessa asuvien toisen sukupolven venäläisten etnis-kulttuurista identiteettiä. Tutkimuksen lähtökohtana oli monikulttuurisuuskeskustelun sukupolvistuminen ja ajatus siitä, että toisen polven menestyminen indikoi ensimmäisen sukupolven integraation onnistumista. Tutkimusongelma tiivistyi kahteen kysymykseen: Miten kahden tai useamman kulttuurin välimaastossa elävät toisen polven venäläiset määrittelevät itsensä etnisesti ja kulttuurisesti? Millainen merkitys maahanmuuttajataustalla tai monikulttuurisuudella on heidän sosiaalisissa suhteissaan? Tutkimuksen aineistona käytettiin seitsemän venäläistaustaisen nuoren teemahaastatteluja. Haastatteluja oli yhteensä kuusi, sillä yksi toteutettiin parihaastatteluna. Haastatelluista neljä oli miespuolisia, kolme naispuolisia ja iältään he olivat 13–27-vuotiaita. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Analyysi rakentui kuuden teeman varaan: kielen merkitys, suomalaisuus ja venäläisyys, kohdatut ennakkoluulot, monikulttuurisuudesta aiheutuvat hyödyt, perheen rooli ja suhde kulttuurin vaalimiseen. Nämä osa-alueet nähtiin merkityksellisinä toisen polven identiteetinmuodostukselle. Toisen polven venäläisten identiteettejä luonnehdittiin monikulttuurisiksi ja hybrideiksi. Hybridisyys viittaa identiteettien muuttuvuuteen ja moniaineksisuuteen. Haastatelluilla nähtiin olevan keskimääräistä paremmat edellytykset onnistuneeseen integraatioon kulttuurisen ja sosioekonomisen taustansa vuoksi. Kahden kulttuurin tuntemus näyttäytyi arvokkaana resurssina ja valtioiden rajojen yli ulottuvat transnationaalit suhteet yksilöille merkityksellisinä. Elämä useamman etnisen kulttuurin vaikutuspiirissä oli vaatinut itsereflektiota ja sopeutumista, mutta haastatteluhetkellä haastatellut pitivät kulttuurien moninaisuutta varsin luonnollisena osana omaa arkeaan. Lisäksi haastatteluissa korostettiin yksilöllisiä identiteetinmäärittelyjä pelkän kulttuurisen tai etnisen identiteetin sijaan. Tutkimus rohkaisee avoimeen ja ennakkoluulottomaan keskusteluun maahanmuutosta ja tähdentää, että erilaisuuden hyväksyminen ei tarkoita sokeutta eroille.
dc.format.extent89 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othertoisen sukupolven maahanmuuttajat
dc.titleElämää kulttuurien välimaastossa : tutkimusretkiä toisen polven venäläisten etnis-kulttuuriseen identiteettiin
dc.title.alternativeTutkimusretkiä toisen polven venäläisten etnis-kulttuuriseen identiteettiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011072111185
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.date.updated2011-07-21T06:01:34Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysovenäläisyys
dc.subject.ysokulttuuri-identiteetti
dc.subject.ysotoiseus
dc.subject.ysomonikulttuurisuus
dc.subject.ysomaahanmuuttajat
dc.subject.ysoetniset vähemmistöt
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot