Informaatio- ja kommunikaatioteknologian rooli sosiaalisen stigman käsitteessä
Sosiaalinen stigma tarkoittaa yksinkertaistetusti merkkiä, josta muodostetun attribuution seurauksena henkilön sosiaalinen hyväksyttävyys ja status laskee. Tätä Erving Goffmanin kuuluisaksi tekemää käsitettä on 1960-luvulta alkaen käytetty paljon etenkin sosiaalitieteissä. Myöhemmin eri teoreetikot, kuten Jones ym. ja Link & Phelan ovat muodostaneet käsitteestä omia tulkintoja, joissa korostetaan muun muassa stereotypioiden ja valta-asetelman osuutta ilmiössä.
Stigma-käsitteet asemoituvat yleensä symbolisen interaktionismin kenttään. Symbolisen interaktionismin teorioille on tyypillistä eräänlainen läsnäolon metafysiikka, jonka seurauksena ne eivät ota tarpeeksi kattavasti huomioon erilaisia viestintätapoja. Tarkastelen tässä tutkimuksessa kolmea merkittävää stigma-käsitettä erityisesti siitä näkökulmasta, miten ne soveltuvat teknologiavälitteisen kommunikaation analysoimiseen. Osoitan, että käsitteet eivät ota teknologiavälitteisten stigmojen mahdollisuutta huomioon ja osa niistä on jopa määritelmiltään ristiriidassa stigmojen teknologiavälitteisyyden kanssa. Jokainen käsitteistä kantaa mukanaan prototyyppistä käsitystä viestintätilanteesta, jossa sosiaalinen informaatio välittyy ainoastaan fyysisesti läsnä olevassa (body-to-body) sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Muodostan teoreettisen viitekehyksen teknologiavälitteisestä stigmasta, jossa korostuu stigmaan vaikuttavat eri informaatio osa-alueet. Tarkastelen edelleen miten informaation tallentumisessa, käsittelyssä ja välittymisessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat stigma-ilmiössä. Analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin tapauksia, joissa informaatio- ja kommunikaatioteknologialla (ICT) on ollut keskeinen osa stigma-prosessissa. Tätä tarkoitusta varten keräsin sanomalehtien online-palveluista uutisaineistoja hakupalveluilla ja aktiivisen uutisluennan avulla. Tarkastelen stigman muodostumisen kannalta oleellisten informaatio-osa-alueiden tallen-tumista, käsittelyä ja välittymistä ICT:n kontekstissa ja vertailin ilmiön toteutumista aikaan ennen sähköisten tietoverkkojen ja mobiiliteknologian yleistymistä. Analyysini perusteella arvioin edelleen kunkin kolmen tarkastelussa olleen perinteisen stigma-käsitteen käyttökelpoisuutta teknologiavälitteisten stigmojen analysoimisessa.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23352]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
The dynamics of (de)stigmatisation : boundary construction in the nascent category of organic farming
Siltaoja, Marjo Elisa; Lähdesmäki, Merja; Granqvist, Nina; Kurki, Sami; Puska, Petteri; Luomala, Harri (Sage Publications, 2020)This study finds that it is possible for organizations in emerging categories to resist stigmatization through discursive reconstruction of the central and distinctive characteristics of the category in question. We examined ... -
"Hulluina pitävät" : psykiatristen kuntoutujien yhteiskuntasuhteesta
Perko, Kaisa (2004) -
Päihdeongelma stigmana? : aikuissosiaalityössä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden käsityksiä päihdeongelmaisen nuoren tilanteesta
Laine, Marja-Liisa (2019)Tässä pro gradussa valotetaan ensin päihdeongelmaisen nuoren tilannetta eri näkökulmista käsin: aikaisempien tutkimusten ja Lauri Rauhalan situaationaalisuus -käsitteen avulla, nuoren oikeuksien näkökulmasta ja nuoren ... -
Mikä on ADHD? : diagnosoitujen lasten ja heidän äitiensä diagnoosille antamat merkitykset
Honkasilta, Juho (Niilo Mäki Instituutti, 2017)Jokainen meistä muodostanee mielessään jonkinlaisia merkityksiä ja mielleyhtymiä kuullessaan kirjainyhdistelmän adhd ja rientänee jakamaan tekemiään arjen diagnooseja tuttavistaan (”sillä ja sillä varmaan on se adhd, ...