Maankäytön ja maaperäeläinten vaikutus ravinteiden ja torjunta-aineiden valuntaan peltomaasta

Abstract

Tehomaatalous pyrkii maksimoimaan maan tuottavuutta. Samalla se saattaa kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti agroekosysteemien ravinnekiertoon ja maaperän rakenteeseen. Maaperäeläinten toiminnallisen monimuotoisuuden pieneneminen voi osaltaan heikentää maan ravinnekiertoa ja rakennetta. Tässä tutkimuksessa kasvatettiin mikrokosmoksissa vehnää ja verrattiin tehomaatalouskäytössä olleen maan ja laidunmaan kykyä pidättää ravinteita (N) ja torjunta-aineita (metributsiini) sekä tutkittiin, miten änkyrimadot ja lierot vaikuttavat ravinteiden ja torjunta-aineen valuntaan. Laidunmaa pidätti torjunta-ainetta paremmin kuin tehomaatalousmaa, mikä johtui lähinnä laidunmaan suuremmasta orgaanisen aineen pitoisuudesta. Oletuksen vastaisesti tehomaatalousmaa pidätti paremmin ravinteita kuin laidunmaa. Vehnän tuottavuus oli myös parempaa tehomaatalousmaalla. Erilainen lannoitushistoria sekä maiden kova käsittely koetta perustettaessa saattoivat olla syynä havaittuihin ravinnekierron eroihin. Maaperäeläimet eivät lisänneet ravinteiden valuntaa, mutta sekä laidun- että tehomaatalousmaalla lierot vaikuttivat positiivisesti vehnän kasvuun. Sen sijaan änkyrimadoilla oli yllättäen jopa negatiivinen vaikutus vehnän kasvuun. Maaperäeläimet eivät vähentäneet torjunta-aineen valuntaa. Mikrokosmoksissa, joissa oli sekä änkyrimatoja että lieroja, torjunta-aineen valunta oli suurinta. Maahan lisätty torjunta-aine lisäsi ravinteiden valuntaa todennäköisesti tehostamalla mikrobiaktiivisuutta. Tehomaatalouden harjoittama maanmuokkaus voi lisätä torjunta-aineiden valuntaa sekä – vähentämällä lierojen määrää – heikentää maan tuottavuutta. Sen sijaan maaperäeläinten väheneminen ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi lisäävän torjunta-aineen valuntaa. Torjunta-aineiden käyttö voi lisätä torjunta-ainekuormituksen ohella myös ympäristön ravinnekuormitusta.