Lähteiden käyttö on olennainen osa mediadiskurssia. Työni käsittelee polyfoniaa eli moniäänisyyttä lehdistödiskurssissa. Tutkin työssäni näiden äänien käyttöä ja journalistin tapaa yhdistää ja erottaa niitä omasta diskurssistaan. Tutkin myös äänien ideologisia merkityksiä ja niiden vaikutuksia tapahtumien representaatioon. Keskityn analysoimaan ilmiötä kolmelta kannalta, jotka ovat teksteissä käytetty sanasto, kerronnan muodot ja representoijat. Aineistonani käytän työssäni kuutta Le Monde-lehdessä julkaistua artikkelia, jotka käsittelevät ranskalaisen telekommunikaatioyrityksen, France Télécomin, työperäisestä stressistä johtuvia ongelmia ja työntekijöiden pahoinvointia. Nämä artikkelit rakentuvat vahvasti eri äänien varaan, sillä journalisti joutuu turvautumaan useisiin lähteisiin kuvatessaan yrityksen tilanne. Tästä johtuen artikkelit tarjoavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen myös kielitieteelliselle analyysille.
Käsittelen aineistoani diskurssianalyysin avulla. Tämä metodi autta
a paikantamaan äänien kerrostumista teksteissä ja auttaa ottamaan huomioon niiden vaikutuksen niin tekstien pintapuolisiin rakenteisiin kuin myös niistä syvemmältä löytyviin merkityksiin. Tarkastelen tutkimusaineistoani ensin analysoiden artikkeleissa käytettyä sanastoa, tämän jälkeen tutkin kerronnan muotojen eri tyyppejä ja lopuksi syvennyn tarkemmin erittelemään artikkeleissa olleita representoijia. Tutkimuksessani käytän hyväkseni erityisesti Roger Fowlerin ja Teun A. van Dijkin kielitieteellisiä analyysejä. Lisäksi tukeudun työssäni Gunther Kressin, Tony Trewn, Bob Hodgen, John Hartleyn, Greta Komurin ja Eddy Rouletin tutkimuksiin.
Tutkimuksestani käy ilmi, että lehtitekstit ovat pullollaan moniäänisyyttä. Toisten äänien käyttö lehtiartikkeleissa on journalistin työn kannalta tärkeää, sillä se auttaa journalistia jäsentämään tekstiä ja antamaan mahdollisesti totuudenmukaisemman ja objektiivisemman kuvan uutisessa käsitellyistä aiheista. Polyfoniaa löytyy teksteistä niin leksikaalisella kuin semanttisellakin tasolla. Äänet tulevat teksteissä esiin sanavalintojen, käytettyjen diskurssimuotojen ja representoijien kautta. Journalisti pystyy ilmaisemaan niiden kautta eri näkökulmia ja ideologioita yhdistellen ääniä joko omaan diskurssiinsa tai erottamaan ne siitä selkeästi suorilla lainauksilla. Äänien kautta heijastuu myös niiden valta tekstissä. Vaikutusvaltaisimmat representoijat on yleensä nimetty hyvin täsmällisesti, ja heidän diskurssinsa on otettu osaksi journalistin diskurssia. Tapahtuman todistajina toimivien representoijien nimeäminen puolestaan saattaa paikoin olla hyvinkin epätarkkaa ja heidän diskurssinsa on selkeästi erotettu journalistin omasta diskurssista. Polyfonian käytöllä on vaikutusta lehdistödiskurssin rakenteisiin ja sisältöön, joten on tärkeää, että lukija huomioi äänet ja niiden mahdollisen alkuperän tekstejä lukiessaan.
...
