Tässä tutkimuksessa tutkitaan Jyväskylän seminaarin poikaharjoituskoulun yliopettaja Juho Jussilan vuonna 1923 perustamaa, yhä toiminnassa olevaa, puulelutehdas Juho Jussila Oy:tä ja yhteiskunnan suhtautumista tehtaan valmistamiin kasvattaviin leluihin. Aineistona on käytetty Jyväskylän yliopiston museolle tallennettua aineistoa, Juho Jussila Oy:n omaa arkistoa ja Jyväskylän maakunta-arkiston aineistoja. Juho Jussila valmistui kansakouluopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1800-luvun loppupuolella ja kiersi maakunnissa kertomassa apurahan turvin kotiteollisuusvalmistuksesta. Nämä ja opintomatka Saksaan perinteiselle puulelujen valmistusalueelle olivat lähtölaukaus omalle yritystoiminnalle.
Juho Jussila aloitti yritystoiminnan kotitaloustarve-esineillä ja vasta parin toimintavuoden jälkeen markkinoille tuotiin Fortuna-peli, joka nosti tehtaan tunnetuksi ympäri maailman. Fortuna-peliä vietiin etenkin Englantiin ja 1930-luvun alun menekki pelasti tehtaan maailmanlaajuiselta lamalta. J
yväskylässä tehdas työllisti suuren joukon kouluikäisiä poikia, jotka naulasivat Fortuna-pelien naulat. Lasten saama palkka oli suuri apu pienituloisille perheille ja Juho Jussilaa pidettiinkin hyväntekijänä, kun hänellä oli tarjota pojille sopivaa työtä. Haastatellut naulapojat, kuten heitä kutsuttiin, eivät kokeneet Jussilalla työskentelyä työnä, vaan mukavana ajanvietteenä.
Kasvattavat Jukka-puulelut tulivat valikoimaan vasta vuonna 1937, kun Juho Jussila jäi eläkkeellä päivätyöstään ja hänellä oli aikaa keskittyä tehtaan johtamiseen ja lelujen suunnitteluun. Toisen maailmansodan aikana tehtaan toiminta säilyi ennallaan ja kysyntä kasvoi niin, että Lutakossa sijainnutta tehdasta jopa laajennettiin vuonna sodan aikana. Sodan vuoksi yhteydet Englantiin katkesivat ja tärkeäksi vientimaaksi tuli Saksa.
Juho Jussila kuoli vuonna 1947 ja tehtaan johtoon siirtyi hänen poikansa Erkki M. Jussila, jonka aikana tehdas muuttui nykyaikaiseksi perheyritykseksi. Johtajana Juho Jussila oli patriarkaalinen isähahmo. Erkki M. Jussilan aikana työntekijät koettiin edelleen hyvin tärkeiksi ja työntekijät viihtyivät toistensa seurassa myös työajan ulkopuolella. Suurin muutos tapahtui kauppakumppaneissa, jotka muuttuivat pienistä agenteista järjestöiksi tai isoiksi agentuureiksi.
Suomalainen yhteiskunta koki kulutuskulttuurin murroksen toisen maailmansodan jälkeen ja Juho Jussila Oy:n tuotteista tuli enemmän lasten korkeakulttuuria kuin jokapäiväisiä leikkikaluja. Muovilelut syrjäyttivät edullisuudellaan puulelut. Juho Jussila Oy piti kiinni perustajansa asettamista hyvän lelun ominaisuuksista ja markkinat keskittyivät suurelta osin ulkomaille. Jukka-puulelut ovat nostalgisia leluja, joita nykyvanhemmat ostavat lapsilleen omasta lapsuudestaan tuttuina leluina.
...
