"Valoa Karjalaan" : neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918-1922

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, onnistuiko bolshevikkien voitolle Venäjän sisällissodassa tärkeänä pidetty propaganda vaikuttamaan Karjalan alueen poliittiseen kehitykseen vuosina 1918–1922. Miten neuvostopropaganda pyrki vaikuttamaan kohdeyleisöönsä, karjalaisiin, ja miten se oletettavasti onnistui heidän keskuudessaan? Tutkimuskysymyksiä lähestytään tutkimalla aikakauden tärkeintä joukkomediaa, sanomalehdistöä. Karjalan alueella julkaistuihin ja sinne toimitettuihin venäjän- ja suomenkielisiin sanomalehtiin sovelletaan vertailevia, kvalitatiivisia tutkimusmetodeja temaattisesti rajattujen aihealueiden sisällä. Tukevana aineistona ovat lehtolehtiset ja muistelmakirjallisuus. Tutkielman kahdessa ensimmäisessä käsittelyluvussa käsitellään neuvostopropaganda- ja valistustyön yleistä luonnetta ja institutionaalista rakentumista sekä Neuvosto-Venäjällä että Karjalassa. Neljännessä luvussa pääpaino siirtyy sisällölliseen analyysiin, jolloin tutustutaan propagandan rakentumiseen käsitteiden ja mielikuvien varaan. Viidennessä luvussa pohditaan propagandan vastaanottamista Martyn P. Thompsonin reseptioteoria-käsityksen kautta. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että neuvostovalta pyrki esiolettamusten mukaisesti vakiinnuttamaan valtansa osin propagandatoiminnan avulla. Propaganda rakentui yksinkertaistavien binaariparien varaan erityisesti neuvostovallan ja viholliskuvan kohdalla. Suomalaiskommunistien propaganda koostui pääosin suomalaiskansallisista rakenneaineista, kun taas venäjänkielisten havaittiin käyttäneen venäläisnationalistisia tehokeinoja. Karjalaisten vastaanottamisen ongelmat olivat lukuisia, ja havaittiin, että neuvostopropaganda oli erityisesti vaikeuksissa alueilla, missä lisättiin ”kansankielistä” propagandaa. Ateististen suomalaiskommunistien sivistämispyyteet yhdistyneenä sosialismin istuttamiseen kansallismielisten ja uskonnollisten karjalaisten alueelle näyttäisi olleen ratkaiseva tekijä propagandan osittaisessa epäonnistumisessa. Havaittiin, että propagandan onnistumiseen taas vaikuttivat muun muassa karjalaisten auktoriteettiusko, institutionaalinen kehitysaste, sosioekonominen tausta, uskonnollinen identiteetti ja sen kautta syntynyt venäläiseen kulttuurin samastuminen.