Infrapunasaunomisen vaikutukset hypertrofisesta voimaharjoituksesta palautumiseen nuorilla kuntoilijamiehillä

Abstract

Jaakko Paavo Tornberg. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma. Syksy 2010. Infrapunasaunomisen vaikutukset hypertrofisesta voimaharjoituksesta palautumiseen nuorilla kuntoilijamiehillä. 66s.

Tausta. Hypertrofisen voimaharjoituksen tarkoitus on aiheuttaa lihaksessa ylikuormitustila, joka näkyy akuuttina hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn laskuna ja muuttuneena hormonivasteena. Tästä palautuminen on monimutkainen prosessi, jonka nopeuttamiseksi voidaan käyttää aktiivisia palautumismetodeja. Nämä perustuvat ennen kaikkea tehostettuun laktaatin poistamiseen verestä ja pH:n nopeampaan palautumiseen. Infrapunasaunomista on käytetty palautumisen nopeuttamiseksi, mutta sen tehokkuudesta ei ole vielä tieteellistä näyttöä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää infrapunasaunomisen vaikutusta hypertrofisesta voimaharjoituksesta palautumiseen sekä tutkia infrapunasaunomisen ja tavallisen saunomisen eroja lepotilassa.

Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 10 nuorta (25,3 ± 8,4 vuotta) kuntoilijamiestä, jotka suorittivat neljä mittausosiota, joista kaksi keskimmäistä mittausosioita sisälsivät varsinaiset hypertrofiset voimakuormitukset. Ensimmäinen ja viimeinen mittausosio (kontrollimittaukset) sisälsivät 30 minuutin saunomisen ja 30 minuutin lepoistunnan, joista ensimmäinen saunominen oli infrapunasaunassa (Harvia Oy:n Radiant Infrasauna SGC1210BR) ja toinen saunominen tavallisessa saunassa. Näissä mittauksissa koehenkilöiltä mitattiin sykettä (Polar RS800, Kempele, Finland), painon muutosta, verenpaine (Omron M1, Normomedical Oy, Helsinki, Finland) 10 minuutin välein ja verimuuttujia (perusverenkuva, pH, elektrolyytit, hemoglobiini, hematokriitti ja hormoneista kortisoli, testosteroni sekä kasvuhormoni) ennen, saunonnan puolivälissä ja heti sekä 30min jälkeen saunomisen. Lisäksi koehenkilöt täyttivät saunomisen palautekyselyn. Ensimmäisen mittausosion lopuksi koehenkilöt tutustuivat myös voimakuormituksiin määrittämällä heidän ykköstoistomaksiminsa (1RM) voimakuormituksen liikkeissä: penkkipunnerruk-sessa ja jalkaprässissä. Näiden perusteella arvioitiin 10 RM painot, joita käytettiin voi-makuormituksissa. Varsinaiset kuormitusosiot olivat kaksi samanlaista voimakuormitusta, joista toisen jälkeen suoritettiin 30 min infrapunasaunominen ja toisen jälkeen 30 min lepoistunta huoneen lämmössä. Voimakuormitukset sisälsivät viisi sarjaa kymmenen toiston penkkipunnerrusta ja viisi sarjaa kymmenen toiston jalkaprässiä. Sarjojen välillä oli kahden minuutin palautus ja harjoitusliikkeiden välillä viiden minuutin palautus. Ennen, heti jälkeen ja 30 min kuormituksen jälkeen koehenkilöt suorittivat kolme maksimaalista suoritusta isometrisessä jalkaprässissä ja penkkipunnerruksessa sekä kolme kevennyshyppyä. Sykettä mitattiin koko osion ajalta. Verenpainetta, laktaattia ja kuormitus-ten tuntemusta (RPE) mitattiin penkkipunnerruksen ja jalkaprässin jälkeen sekä palautumistuntemusta 5, 15, 30 ja 60 min kuormituksen jälkeen. Kyynärlaskimoverinäytteet otettiin ennen, heti jälkeen, 15 min, 30 min ja 60 min jälkeen kuormituksen ja niistä analysoitiin samat muuttujat kuin kontrollisaunomisissa. Tilastolliseen analysointiin käytettiin SPSS -ohjelmaa ja käytetyt menetelmät olivat keskiarvo, keskihajonta, ANOVA -toistomittaus, parillinen t-testi ja Wilcoxonin testi. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.

Tulokset. Kontrolliosiot. Verrattaessa infrapunasaunomisen (lämpötila 35-50 ºC, kosteus 25-35%) ja tavallisen saunomisen (lämpötila 39-45 ºC, kosteus 70-90%) kontrolliosioita infrapunasaunomisen ja tavallinen saunomisen tulokset erosivat merkitsevästi vain sykkeen ja pH:n osalta. Syke- ja pH -arvot olivat tavallisessa saunomisessa korkeampia (p=0,017 ja p=0,020) kuin infrapunasaunomisessa. Emäksisyys lisääntyi molemmissa saunomisissa, mutta merkitsevästi vain tavallisessa saunomisessa. Muissa muuttujissa ei ollut merkitseviä eroja saunomisten välillä. Molemmat saunomiset saivat aikaan saman-laisen hormonivasteen kortisoli- ja kasvuhormonipitoisuuksissa. Kortisolipitoisuus oli saunomisen jälkeen tilastollisesti merkitsevästi (ip-saunominen p=0,05 ja tavallinen sau-nominen p=0,01) alhaisempi kuin ennen saunomista ja kasvuhormonipitoisuus puolestaan korkeampi (ip-saunominen p=0,043 ja tavallinen saunominen p=0,025) kuin ennen saunomista.

Voimakuormitusosiot. Voimakuormituksen RPE:n (keskiarvo 17,1 ± 1,6), laktaattipi-toisuuden (13,5 ± 1,6 mmol/l), suorituskyvyn laskun ja hormonivasteiden perusteella kyseessä oli erittäin kova voimaharjoitus. Tästä palautuminen ei palautumismetodien välillä tilastollisesti merkitsevästi eronnut kuin sykkeen perusteella: infrapunasaunomi-sessa sykkeet olivat merkitsevästi korkeammat (p=0,018) kuin palautumisessa ilman saunaa. Suorituskyvyn, laktaattipitoisuuden, hormonivasteiden, pH:n, verenpaineen ja elektrolyyttien tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja palautumismetodien välillä, vaikka keskiarvoina tulokset olivat hieman parempia infrapunasaunomisen jälkeen kaikissa suo-rituskyvyn mittauksissa. Jalkojen ojentajalihasten hermolihasjärjestelmän nopeusvoimaa mittaava kevennyshyppysuoritus oli suuntaa antavasti (p=0,109) parempi infrapunasaunomisen jälkeen.

Johtopäätös. Infrapunasaunomisella välittömästi voimakuormituksen jälkeen ei tämän tutkimuksen perusteella voida nopeuttaa akuuttia palautumista kovasta hypertrofisesta voimaharjoituksesta. Suuntaa-antavasti kuitenkin lihasten nopea voimantuotto hyppysuo-rituksessa oli kuitenkin hieman parempi infrapunasaunomisen jälkeen, mikä tukee infrapunasaunomisen parantavaa vaikutusta hermolihasjärjestelmään voimantuottoon kestävyysharjoituksesta palautumisessa (Mäntykoski 2010). Infrapunasaunominen lepotilanteessa saa aikaan kehossa palautumisen kannalta suotuisia vasteita kuten sekä anabolisen hormonivasteen eli kasvuhormonipitoisuuden kasvun ja hajottavan kortisolipitoisuuden laskun että veren vähäisen emäksisyyden lisääntymisen.