Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja : kohtaavatko koulutuksen antamat valmiudet ja työelämän mahdollisuudet

Abstract

TIIVISTELMÄ

Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja: Kohtaavatko koulutuksen antamat valmiudet ja työelämän mahdollisuudet. Salo Tapio Fysioterapian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 93 sivua, 4 liitettä

Tämän työn tausta-ajatuksena oli ikääntymisen seurauksena toimintakykyään menettävän ja siten kuntouttavien toimenpiteiden tarpeessa olevan väestönosan voimakas lisääntyminen. Tähän liittyen haluttiin selvittää kuntoutuksen koulutusohjelman suorittaneiden lähihoitajien käsityksiä koulutusohjelmasta saamistaan kuntoutuksellisista valmiuksista, mahdollisuuksistaan toteuttaa näitä valmiuksiaan työelämässä sekä omien valmiuksiensa, käytettävissä olevan ajan ja työilmapiirin vaikutuksia valmiuksiensa toteuttamismahdollisuuksiin.

Menetelmänä käytettiin postitse lähetettyä kyselylomaketta, joka lähetettiin kaikille kolmesta eri ammattiopistosta vuosina 2003-2007 kuntoutuksen koulutusohjelmasta valmistuneille lähihoitajille (n=178). Kyselyyn vastasi 53 lähihoitajaa (33 %). Kysely perustui vuoden 2001 opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuntoutuksen koulutusohjelman kuntouttavan työn kannalta oleellisimpiin oppisisältöihin ja sisälsi sekä strukturoidun osan että täydentäviä avoimia kysymyksiä. Kyselyn teemat oli valittu neljästä eri opintokokonaisuudesta: toiminta kuntoutuksen palvelujärjestelmässä, sekä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja ne sisälsivät 19 lähihoitajan toiminnan osa-aluetta. Analyysi suoritettiin SPSS -ohjelmalla.

Yli puolet vastaajista koki saaneensa vähintään hyvät tiedot näillä kaikilla osa-alueilla. Ainoastaan päihdeongelmaisten tunnistamisen ja hoitoonohjauksen sekä pintalämpö-, kylmä, vesi- ja sähköhoitojen käyttämisen kohdalla yli kolmannes lähihoitajista arvioi saaneensa heikot valmiudet. Sen sijaan kahdeksalla osa-alueella lähes tai yli kolmannes koki omaavansa heikot mahdollisuudet käyttää valmiuksiaan työelämässä. Neljää osa-aluetta lukuun ottamatta 80-100 % vastaajista piti omia valmiuksiaan kuntoutuksellisten valmiuksien käyttöä edistävänä tekijänä ja kolmea osa-aluetta lukuun ottamatta yli puolet piti työilmapiiriä kuntoutuksellisten valmiuksien käyttöä edistävänä tekijänä. Aikaresurssit yli puolet vastaajista näki apuvälinearviointia ja ohjausta lukuun ottamatta näiden valmiuksien käyttöä rajoittavana tekijänä.

Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että lähihoitajat kokevat omaavansa hyvät ja laajat kuntoutukselliset valmiudet, mutta eivät pysty käyttämään niitä tehokkaasti työelämässä. Näin lähihoitajien ammattikunnassa on huomattava määrä kuntoutuksellisia resursseja, jotka pitäisi saada tehokkaaseen käyttöön erityisesti ikääntyneen väestönosan toimintakykyä tukemaan.

Asiasanat. kuntoutuksen koulutusohjelma, lähihoitaja, toimintakyky, toimintakyvyn tukeminen, koulutuksen antamat valmiudet

ABSTRACT

A Practical Nurse graduated the Study Programme in Rehabilitation: Will the abilities given by the education and opportunities of work life cross Tapio Salo Master’s Thesis in Physiotherapy University of Jyväskylä, Sport and health sciences, Department of health sciences 2010 93 pages, 4 appendices

The idea of this thesis is based on the increase of ageing population loosing their functionality and therefore needing rehabilitation. In addition to this, the aim was to discover the opinions practical nurses graduated from the Study Programme in Rehabilitation have on their abilities to rehabilitate, the possibilities to realize these abilities within work life and the affect of their own abilities, disposal of time and work atmosphere on realization of their abilities.

The method used is a questionnaire mailed to all practical nurses graduating from Study Programme in Rehabilitation from all three vocational institutes 2003 – 2007 (n = 178). The questionnaire was answered by 53 (33 %) practical nurses. The questionnaire was based on national core curriculum in 2001. The questionnaire consisted of structural and additional open questions. The themes were chosen from four different study modules concerning rehabilitation and containing 19 different areas of practical nurse’s work. The analysis was made using SPSS programme.

Over 50% of the practical nurses taken the questionnaire considered the knowledge they had received in vocational education at least good in all the areas asked. Over one-third of the practical nurses thought they had obtained weak abilities for their job only in two areas i.e. in recognizing and referring to therapy for patients with substance abuse problems and in using surface heat-, cold-, water- and electric treatments. Instead in eight areas, almost or over one-third found their chances for using their abilities in work life quite weak. Except for four areas, 80-100% of the practical nurses found their abilities as an advanced factor of using rehabilitated facilities and except for three areas, over 50% found work atmosphere as an important factor for rehabilitated faculties. Except evaluating and controlling the need of implements for helping in moving and daily functioning, over 50% of practical nurses saw time resources as a limited factor of using these abilities.

From the results, it is possible to conclude that practical nurses think they have good and wide rehabilitational abilities, but they can't use them effectively in work life. As a result in their profession, there are a remarkable amount of rehabilitational resources, which should be put in effective use, especially for supporting the functionality of the ageing population.

The keywords: the educational schedule of rehabilitation, practical nurse, functionality, supporting the functionality, abilities given by the education