Sähköisiltä aalloilta unen eheyttäville laineille : tutkimus suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten nuorten elektronisen median käytöstä, nukkumisesta ja itsetunnosta sekä näiden välisistä yhteyksistä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten nuorten nukkumistottumuksia, univaikeuksia ja uneliaisuutta, elektronisen median käyttöä sekä yleistä ja akateemista itsetuntoa. Tarkoituksena oli selvittää elektronisen median käytön yhteyksiä nukkumistottumuksiin, univaikeuksiin ja uneliaisuuteen sekä yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon ja toisaalta nukkumisen yhteyksiä yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin välittävätkö nukkumistottumukset, univaikeudet ja uneliaisuus elektronisen median käytön yhteyttä yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon. Aineistona käytettiin WHO-koululaistutkimuksen vuoden 2006 otosta suomenkielisessä perusopetuksessa olevista suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista nuorista (N = 1670). Aineistoa analysoitiin jakaumatietojen, riippumattomien otosten t-testin, monimuuttujaisen varianssianalyysin ja hierarkkisen regressioanalyysin keinoin.

Tulosten perusteella suurin osa yhdeksäsluokkalaisista ei nuku kouluviikolla tarpeeksi. Nukkumaanmenoaikojen ja unen määrän vertailut koulupäivien ja viikonloppujen välillä osoittivat nukkumisen olevan myös varsin epäsäännöllistä. Uneliaisuus oli hyvin tavallista ja univaikeuksiakin esiintyi melko paljon. Nuoret viihtyivät erilaisten sähköisten medioiden parissa keskimäärin neljä tuntia päivässä – pojat pelasivat enemmän ja katsoivat enemmän televisiota kuin tytöt, mutta muuhun kuin pelitarkoituksiin tietokonetta käytettiin sukupuolten kesken yhtä paljon. Elektronisen median osa-alueista tietokoneen muu kuin pelikäyttö olikin selvimmin yhteydessä nuorten huonompaan nukkumiseen sekä heikompaan yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon. Toisaalta lyhyillä yöunilla ja huonommalla unen laadulla sekä uneliaisuudella oli myös yhteys nuorten yleisen ja akateemisen itsetunnon laskuun. Tulosten perusteella nukkumistottumukset, univaikeudet ja uneliaisuus saattavatkin välittää elektronisen median vaikutuksia nuorten yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon.

Tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, miten suomalaisten nuorten elektronisen median käyttö ja nukkuminen ovat yhteydessä toisiinsa ja – sekä yhdessä että erikseen – nuorten yleiseen ja akateemiseen itsetuntoon. Koska terveen itsetunnon voidaan ajatella olevan yksi yleisen hyvinvoinnin kulmakivistä, elektronisen median käyttöä rajoittamalla ja nukkumistottumuksia parantamalla voitaisiin ehkä vaikuttaa positiivisesti myös suomalaisten nuorten yleiseen hyvinvointiin.