Nissinen, Joel 2010. Jyväskyläläisten B-juniori-ikäisten poikajalkapalloilijoiden sisäinen motivaatio ja tavoiteorientaatio. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden pro gradu-tutkielma. 97 s.
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Jyväskyläläisten B-juniori-ikäisten poikajalkapalloilijoiden sisäisen motivaation ja tavoiteorientaation muutoksia pelikauden 2009 aikana. Tutkimustehtäväkseni muodostui ensin selvittää määrällisesti pelaajien sisäinen motivaatio ja tavoiteorientaatio harjoittelemiseen ja pelaamiseen ennen kautta ja kauden jälkeen. Tämän jälkeen tutkin haastattelun avulla pelaajien minä- ja tehtäväorientaatiota sekä viihtyvyyttä, ahdistuneisuutta ja koettua pätevyyttä kauden aikana. Lisäksi haastattelin kahta valmentajaa.
Kohderyhmän muodostivat B-juniori-ikäiset JJK Football Clubin (JJK) ja Palokan Riennon (PaRi) pelaajat. Poikia osallistui tutkimukseen yhteensä 28.
Tutkimuksen määrällisen osuuden aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Sisäistä motivaatiota mitatti
in Intrinsic Motivation Inventory (IMI) – mittarilla (McAuley, Dun-can & Tammen 1989). Kokkonen ja Pöllänen (1998) olivat aiemmin jo testanneet Intrinsic Motivation Inventory -mittaria suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla nuorilla ja se oli hyväksi havaittu. Tavoiteorientaatiota tutkittiin Perception of Succes Questioinnaire (POSQ) – mittarin (Roberts, Treasure & Balague 1998) lasten versiolla. Mittari on todettu luotettavaksi koululiikunnassa (Kokkonen & Pöllänen 1998) sekä juniorijalkapalloiluissa (Liukkonen 1998). Määrällisen osuuden luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa- kertoimen sisäisen yhdenmukaisuuden sekä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimien avulla. Tuloksia analysoitiin keskiarvojen perusteella.
Tutkimuksen laadullisen osuuden aineisto kerättiin haastatteluilla, joita tehtiin yhteensä viisi kappaletta. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla, jossa haastattelu kohdennettiin tiettyihin teemoihin ja kysymyksiin. Käsittelin ja tulkitsin aineistoa sisällönanalyysi -menetelmällä. Analyysin tarkoituksena oli tiivistää aineistoa ja luoda siihen selkeyttä kuitenkaan kadottamatta informaatiota.
Joukkueiden sisäisessä motivaatiossa ei ollut eroa alkumittauksessa. JJK:n pelaajien sisäinen motivaatio kuitenkin nousi tutkimuksen aikana. Eniten JJK:n pelaajien osalta parantui viihtyminen lajin parissa. PaRi:n osalta eniten parantui pelaajien tehtäväorientaatio.
Haastattelujen mukaan pelaajien sisäinen motivaatio oli yhteydessä peliajan määrään. Vähän peliaikaa saaneet pelaajat kokivat muita enemmän ahdistusta ja miettivät harrastuksen lopettamista. Pelaajat kokivat harrastuksen vievät myös liikaa aikaa ja energiaa. Valmentajat peräänkuuluttivat emoseuran tuen tärkeyttä.
...
