Fysiikan oppituntien käsitteellisen rakenteen analyysi
Authors
Date
2010Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Oppitunneista voidaan tutkia joko pintarakennetta tai syvärakennetta. Pintarakenteen analyysilla eli oppitunnin eri vaiheiden ja niiden ajallisen keston tutkimuksella ei ole löydetty yhteyksiä oppimistuloksiin, joten on ehdotettu, että syvärakenteen analyysilla tähän voitaisiin mahdollisesti päästä. Tässä tutkimuksessa oppituntien syvärakennetta on analysoitu käsitteellisen rakenteen kautta.
Käsitteellistä rakennetta tutkittiin eri fysikaalisten käsitteiden ja niiden välisten suhteiden avulla. Tutkimuksessa kehitettiin luokitteluohjeistus, jonka avulla pystytään analysoimaan videoituja fysiikan oppitunteja, joiden aiheena on sähköteho ja -energia. Oppitunneissa keskityttiin vain opettajan puheeseen ja toimintaan, mutta otettiin mukaan myös oppilaiden vastaukset, jotka opettaja hyväksyy. Oppituntivideoiden luokittelussa käytettiin Videograph-ohjelmaa.
Oppituntien luokittelu tapahtui siten, että videoilta etsittiin kaikki käsitteet ja niiden väliset yhteydet. Käsitteet merkittiin silloin, kun ne tulivat esille. Käsitteiden väliset yhteydet luokiteltiin valmiiden yhteysluokkien avulla, joita olivat esimerkiksi kokeellisesti määritetty yhteys, matemaattisesti määritetty yhteys tai perustelematta jäänyt yhteys. Näin saatiin aikaan käsitteiden ja yhteyksien joukko, jonka avulla pystyttäisiin rakentamaan oppitunnin käsitteellisestä sisällöstä käsitekartta. Tässä tutkimuksessa sitä ei tehty.
Tutkimuksessa analysoitiin laaditun luokitteluohjeistuksen avulla kolmen yläkoulun yhdeksännen luokan kolme fysiikan oppituntia, eli yhteensä yhdeksän oppituntia. Jokaisella luokalla oli eri opettaja. Saadun aineiston pohjalta vertailtiin eri opettajien opetusmenetelmien käyttöä sekä käsitteiden ja niiden välisten suhteiden määrää oppitunneilla. Huomattiin, että eroja on: kaksi kokeneempaa opettajaa painotti tiettyä opetusmenetelmää, kun taas kolmas, kokemattomampi opettaja käytti hyväkseen tasaisesti erilaisia opetusmenelmiä. Kokeneemmat opettajat myös käyttivät kolmesta oppitunnistaan enemmän aikaa käsiteltävästä aiheesta koko luokalle puhumiseen, toisin kun kolmas opettaja. Tämä näkyi myös esille tulleiden käsitteiden määrässä siten, että kokeneemmat opettajat toistivat samoja käsitteitä useammin, kuin kokemattomampi opettaja. Kaikki opettajat jättivät melkein aina perustelematta käsitteiden välisen yhteyden.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24512]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Informaali formatiivinen arviointi fysiikan oppituntien eri vaiheissa
Laajala, Ilari (2016)Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että formatiivisella arvioinnilla on positiivisia vaikutuksia opettamiseen ja oppimiseen. Myös tutkiva oppiminen kasvattaa suosiotaan tieteen opetuksessa. Tässä Pro Gradu ... -
Havainto, ympäristö ja käsitteellisen ja ei-käsitteellisen rajapinnat havainnossa
Oinas, Simo (University of Turku, 2018) -
Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa
Seitvuo, Jukka (2013)Oppitunnin alku ja oppitunnin taustatekijöiden mahdolliset vaikutukset oppitunnin alkuun olivat tämän pro gradu-tutkielman kohteena. Tutkin ajankohtaa, jolloin opettaja saapuu luokkahuoneeseen ja sitä, koska hän aloittaa ... -
4.-luokan oppilaiden kokemuksia oppitunneilla keskittymisestä sekä oppituntien aikaisten liikuntabreikkien vaikutuksista siihen
Hautamäki, Piia (2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 4.-luokan oppilaiden kokemuksia oppitunneilla keskittymisestä sekä oppituntien aikaisten liikuntabreikkien vaikutuksista siihen. Tutkimus on laadullinen tutkimus, johon aineisto ... -
Rakenteen ja kokemuksen komplementaarisuus laadullisen aineiston tulkinnassa ja analyysissa
Harni, Esko; Nikkola, Tiina; Saari, Antti (Kansanvalistusseura; Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2018)Tietotyön tutkimukseen kaivataan työntekijän kokemukset ja yhteiskunnan rakenteellisen tekijät yhdistävää otetta. Näin saadaan esiin työntekijän ahdistus, joka syntyy pakosta olla innostunut, luova ja vastuullinen.