dc.contributor.author | Tikkanen, Olli | |
dc.date.accessioned | 2009-07-31T05:04:29Z | |
dc.date.available | 2009-07-31T05:04:29Z | |
dc.date.issued | 2004 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20772 | |
dc.description.abstract | Olli Tikkanen. 2004. Alustan kovuuden vaikutukset juoksun muuttujiin 30 metrillä. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. s. 35 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää juoksualustan kovuuden vaikutuksia juoksunopeuksiin, juoksun muuttujiin sekä juoksijalta vaadittaviin ominaisuuksiin. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 8 nuorta miesurheilijaa, jotka suorittivat 30 metrin nopeustestit kandella erikovuisella alustalla sekä voimatestit. Nopeustesteissä mitattiin juoksuajat 10, 20 ja 30 metriltä sekä kontakti- ja heilandusajat, joiden perusteella laskettlin myös askelpituudet ja —frekvenssit Kaikilla koehenkilöillä, yhtä lukuun ottamatta, juoksuajat olivat huonompia hiekkatekonurmella kuin tartanilla (juoksuaikojen keskiarvot olivat heikompia kaikilla mitatuilla matkoilla eli 10, 20 ja 30 metrillä). Parillinen t-testi osoitti, että juoksuaikojen keskiarvojen erot (tartanilla ja hiekkatekonurmella) olivat merkitseviä (10m P=0,008; 20m P=0,037; 30m P=0,013). Askelpituus oli merkitsevästi suurempi tartanilla juostessa kuin hiekkatekonurmella (P=0,038) ja edellisestä johtuen askelmäärä oli merkitsevästi suurempi hiekkatekonurmella kuin tartanilla (P=0,028). Askelfrekvenssissä, kontakti- ja heilandusajoissa ei alustojen välillä ollut merkitseviä eroja. Juoksuaikojen ja voimaominaisuuksien korrelaatioista vain pieni osa oli merkitseviä. Juoksunopeutta parhaiten ennusti kevennyshyppy. Myös jalkojen ojentajien konsentrinen voimantuotto absoluuttisena ja suhteellisena sekä 100-200ms aikana tuotettu voima isometrisessä jalkojen ojennuksessa ennustivat juoksunopeutta. Juoksuaikojen erotusten ja voimaominaisuuksien väliset korrelaatiot jäivät kaikki merkitsemättömiksi Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että askelsykli toistuu samanlaisena alustan kovuudesta riippumatta. Pehmeämmällä alustalla suurempi osa energiasta kuluu alustan muodonmuutoksiin, jolloin askelpituus lyhenee ja juoksunopeus hidastuu. | fi |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | juoksunopeus | fi |
dc.subject.other | askeltiheys | fi |
dc.subject.other | askelpituus | fi |
dc.subject.other | alustan kovuus | fi |
dc.title | Alustan kovuuden vaikutukset juoksun muuttujiin 30 metrillä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-200907303052 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikuntabiologian laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Valmennus- ja testausoppi | fi |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |