Teknologian lisensiointi yritysten välillä : edut ja haitat

Abstract

Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005. 25 s. Kanditaatintutkielma Lisensiointisopimukset ovat tavallisesti pitkäkestoisia järjestelyjä, jotka vaativat lisensioijilta mittavia investointeja. Laajasti määriteltynä lisensiointi käsittää erilaisia sopimuksellisia järjestelyjä, joilla kotimaiset firmat, lisenssin antajat, myyvät aineetonta varallisuuttaan tai omistusoikeuttaan kuten patentit, liikesalaisuudet, tietotaito, tuote tai tavaramerkit tms. ulkomaisille firmoille. Näiden siirto on lisensiointisopimuksen ydin. Tästä saadaan maksuksi rojalteja tai muita tuloja. Lisensioinnin etu onkin, että sen avulla yritys voi tehdä rahaa ja ansaita lisätuloja olemassa olevilla tuotteilla tai teknologioilla ilman, että sen täytyy tehdä huomattavia uusia tuotantoon tai markkinointiin kohdistuvia investointeja. Toisaalta lisensioinnin avulla on mahdollista hankkia yritykseen uutta teknologiaa. Tällöin yritys itse pyytää lisenssejä sellaisilta yrityksiltä, joiden teknologiaa se katsoo tarvitsevansa omien tuotteidensa valmistamiseen. Tutkimuksen aihepiiri liittyy siihen, mitä merkitystä lisensiointitoimilla voi olla suhteessa yrityksen kilpailukyyn ja asemaan markkinoilla. Lisensiointi on eräs tapa toteuttaa yritysten välistä teknologian siirtoa ja samalla saada aikaan kilpailukykyä. Aihetta käsitellään kilpailuedun käsitteellisessä viitekehyksessä. Tästä esimerkkinä on Michael E. Porterin kilpailuetua käsittelevä tutkimus. Tutkielmassa tullaan toteamaan lisensoinnin olevan merkittävä keino hankkia ja ylläpitää yrityksen kilpailukykyä.