Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLindqvist, Raija
dc.date.accessioned2009-04-09T08:59:14Z
dc.date.available2009-04-09T08:59:14Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.isbn978-951-39-3527-6
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1083478
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19879
dc.description.abstractRaija Lindqvist tarkastelee, millaista on naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan kohtaaminen maaseudun sosiaalityössä. Pienten maaseutukuntien asukkailla on samanlaisia vaikeuksia kuin kaupungeissakin, mutta maaseudulla on pienemmät resurssit vastata ongelmiin.Sosiaalityöntekijät määrittelivät parisuhdeväkivallan vahvemman vallankäytöksi. He yhdistivät parisuhdeväkivallan sukupuolten välisiin epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin. Parisuhdeväkivalta ymmärrettiin myös oireeksi parisuhteen muista ongelmista, kuten esimerkiksi vuorovaikutusongelmaksi. Alistavaa, kontrolloivaa ja fyysistä valtaa käyttää yleensä mies ja uhri on nainen. Parisuhdeväkivallan kohtaamista maaseudun sosiaalityössä kuvaa voimavaraistaminen: muutokseen tähtääminen, asiakkaan omien voimavarojen käyttöönotto ja vahvistaminen. Voimavaraistamisessa tavoitellaan työntekijän ja asiakkaan välisiä tasa-arvoisia ja luottamuksellisia suhteita. Työssä tarvitaan aktiivista työotetta ja hienovaraista kuuntelijaa, mutta samalla rohkeutta ottaa puheeksi vaikea asia ja saada asiakas näkemään oma tilanteensa ja ymmärtämään väkivallan ilmenemismuodot ja seuraukset.Tärkeimpiä tehtäviä on turvallisuudesta huolehtiminen, väkivallan katkaiseminen, ensihädän kuunteleminen, motivoiminen, asianajo sekä kokonaisvaltainen auttaminen käytännön arjessa. Maaseudun sosiaalityöntekijät ovat myös lastensuojelutyöntekijöitä ja monet parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista ovat äitejä, joten parisuhdeväkivalta yhdistettiin yleensä lastensuojeluun, jos perheessä oli lapsia.Sosiaalityöhön liittyy vallankäytön elementtejä. Sosiaalityöntekijöillä on valtaa myöntää ja järjestää monipuolista tukea ja apua asiakkaille, mutta valtaan liittyy myös kontrollia ja pakkotoimien uhkaa, mikä voi osaltaan vaikeuttaa avun hakemista. Maaseudun naisilla on korkea kynnys hakea apua ongelmaan, joka on koettu yksityiseksi, perheen sisäiseksi ja häpeälliseksi asiaksi. Sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan naiset tulevat hakemaan apua usein viimeisessä hädässä, tai väkivalta tunnistetaan muun asioinnin yhteydessä.Sosiaalityöntekijät kokivat usein riittämättömyyttä vaikean ja tunnekuormittavan työn äärellä. Työntekijät joutuvat jakamaan asiakkaan tunteita kuten pelkoa, häpeää, neuvottomuutta ja voimattomuutta. Asiakkaan ahdistus voi olla niin vahva, että se tarttuu työntekijään. Työntekijän turvallisuutta saattaa uhata myös suora väkivalta tai sen uhka. Tällöin vaarana on, että työntekijä lamaantuu ja joutuu samanlaiseen voimattomuuden, epätoivon ja pelon psyykkiseen kehään kuin väkivallan uhri. Jaksaakseen sosiaalityöntekijöiden tulee itse voimaantua ennen kuin hän voi voimavaraistaa muita. Tähän tarvitaan turvallisia työolosuhteita, työnohjausta ja johdon tukea sekä väkivaltailmiöön ja sen kohtaamiseen liittyvää tietoa ja taitoja.- Maassamme ei ole vielä luotu riittäviä palveluja kodeissa ja läheisissä suhteissa tapahtuvan väkivallan ehkäisyyn ja väkivaltakierteessä kamppailevien ihmisten auttamiseksi. Tarvitaan väkivaltatyön käytäntöjen kehittämistä, eri auttajatahojen paikallisen ja alueellisen yhteistyön organisoimista, koulutusta ja tiedottamista. Erityisesti tarvitaan turvakotipaikkoja ja kriisiapua, mutta myös resursseja perussosiaalityöhön. Väkivaltaan erikoistuneiden palvelupisteiden ja perustason yhteistyötä kehittämällä voidaan lisätä osaamista ja asiakkaille parempia palveluja, Lindqvist suosittaa.Tutkimuksen kohderyhmänä oli eteläsavolaisten maaseutukuntien sosiaalityöntekijät. Aineisto koostui 18 sosiaalityöntekijän laadullisesta haastattelusta.fi
dc.description.abstractThe research task was to find out how partner violence against women was encountered in social work in the rural areas. The research also inquired into social workers’ experiences and conceptions of partner violence and working on violence cases as well as what kinds of helpful tools and work practices were available at social service offices in the countryside. Basic social work and a rural environment with its particular conditions were a special context for the study. Empowerment discussions and the exercise of power and practices connected with it presented another point of view. The target group for the research was social workers in rural municipalities in the Etelä-Savo province. The material analysed consisted of qualitative interviews with eighteen social workers carried out in two phases. The research was done using the grounded theory method. In this research the social workers defined partner violence as an exercise of power. In the first phase the social workers interviewed saw partner violence against women as a power relationship between the sexes whereas in the second phase the interviewees regarded it as more of a communication problem caused by other social problems in the family. In some municipalities the social workers only rarely met women subjected to violence in their relationships but, particularly in the bigger municipalities, partner violence against women could be a part of a day’s work, for instance in child protection cases. The social workers determined the prevention of violence within couples as change-oriented social work with empowerment as its focal concept. The social workers used empowerment techniques to strengthen the client’s own resources and to encourage an active use of them. The special character of rural social work lies in versatility, a holistic approach, local knowledge, a utilization of local customs, attitudes and networks in the work. The simultaneous versatility and special know-how of basic social workers and the opportunities provided by non-institutional care, multi-professionalism, social networks and collaboration can be seen as particular strengths in rural social work.Rural social work plays a significant part in preventing intimate partner violence and helping in situations where violence-specific special services are not available. Working with violence cases requires specialist skills for which social workers need training, discussion forums, work guidance and monitoring, enough resources and a safe working environment. So far society has managed to create sufficient services for neither preventing violence in homes nor helping people struggling in the vicious circle of violence.en
dc.format.extent256 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3472-9
dc.titleParisuhdeväkivallan kohtaaminen maaseudun sosiaalityössä
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3527-6
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries354
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysolähisuhdeväkivalta
dc.subject.ysoperheväkivalta
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysososiaalityöntekijät
dc.subject.ysoparisuhde
dc.subject.ysomaaseutuväestö
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysoasiakassuhde


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot