Riittääkö Ett ögonblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta? : kielitaidon arviointi aikuisten näyttötutkinnoissa

Abstract

Näyttötehtävien sisältö ja vaatimustaso vaihtelevat eri vuosina ja eri tutkintopaikoissa. Tämä selvisi Marita Härmälän tutkimuksessa, jossa hän selvitti aikuisten näyttötutkinnoissa vaadittua kielitaitoa ja sen arviointia. Härmälä analysoi eri aikuiskoulutuskeskusten käyttämiä liiketalouden perustutkinnon näyttötehtäviä ja suoritusten arviointikriteerejä.Tutkimus osoitti, että lähes puolessa näyttötutkinnoista ei tutkinnon suorittajan kielitaidolle asetettu selkeitä vaatimuksia. Kielitaitovaatimuksissa oli suuria alakohtaisia eroja. Tekniikan ja liikenteen aloilla kielitaitoa edellytettiin jonkin verran harvemmin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä matkailualalla. Eri tutkintotasoista kielitaitoa vaadittiin eniten perustutkinnoissa, joissa se sisältyi kiitettävän tason osaamiseen kahdessa perustutkinnossa kolmesta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa noin joka toisessa vaadittiin kielitaitoa. Tutkinnoissa edellytetty kielitaito oli ennen kaikkea alakohtaisen sanaston hallintaa.Liiketalouden perustutkinnossa kielitaitoa ei juurikaan osoitettu työpaikalla ja todellisissa työtehtävissä. Suoritusten arviointiin osallistui lähes aina kieltenopettaja, ja erityisesti silloin kun suoritus oli hyväksytyn ja hylätyn rajalla, voitiin valmistavan koulutuksen aikana saatua näyttöä tutkinnon suorittajan kielitaidosta käyttää näyttöarvioinnin tukena. Arviointikriteereissä korostuivat oman alan sanaston hallinta, kielen virheettömyys ja sujuvuus. Heikkoa kielitaitoa voitiin kompensoida kohteliaalla käytöksellä sekä eleillä ja ilmeillä.Näyttötehtävien keskeiset aihealueet olivat hyvin samanlaiset eri aikuiskoulutuskeskuksissa. Eniten käytettiin liikekirjeiden laatimistehtäviä sekä erilaisia esittely- ja keskustelutehtäviä. Tehtävien vaikeustaso vaihteli tehtävittäin ja tutkintopaikasta riippuen. Yksi syy oppilaitoskohtaiseen vaihteluun olivat tehtävien erilaiset suoritusolosuhteet. Osassa oppilaitoksia tehtävät suoritettiin kotona tai työpaikalla, osassa oppilaitoksen kielistudiossa tai oppitunneilla. Myös arviointikriteereiden vaatimustaso vaihteli tutkinnon suorittamispaikasta riippuen. Kaikissa oppilaitoksissa ei esimerkiksi ruotsin kielen taitoa vaadittu lainkaan.Kielitaito osoittautui tutkimuksessa ennen kaikkea yksilön kompetenssiin liittyväksi tekijäksi. Ammattitaitoinen työntekijä on kielitaitoinen, mutta kaikissa ammateissa ja työtehtävissä hän ei pääse tätä osaamistaan hyödyntämään.- Merkonomin työtehtävien hoitamisen kannalta ei kielitaidon vähäisyys tai sen puuttuminen näyttänyt olevan este näyttötutkinnon suorittamiselle. Tämä on yllättävää ja ristiriidassa kaupan alan kansainvälistymiskehityksen kanssa, Härmälä huomauttaa.Tutkintojen perusteiden epäselvät ammattitaitovaatimukset aiheuttavat tulkintaongelmia tutkintotilaisuuksia järjestävissä oppilaitoksissa. Yhtenäisten käytänteiden puuttumisesta seuraa, että näyttötehtävien sisältö ja vaatimustaso vaihtelevat eri vuosina ja eri tutkintopaikoissa.- Tutkintopaikan valinnalla on väliä tutkinnon suorittajan kannalta, Härmälä toteaa kärjistäen.Härmälän aineisto koostuu eri aikuiskoulutuskeskusten kieltenopettajille tehdystä kyselystä, kieltenopettajien ja liiketalouden perustutkintoon myös muilla tavoin osallistuvien henkilöiden haastatteluista, kielten näyttötehtävistä ja suoritusten arviointikriteereistä. Lisäksi hän analysoi 352 näyttötutkinnon kielitaitovaatimukset kunkin tutkinnon perusteista.

The aim of this study was to investigate the tasks and assessment criteria used in seven Adult Education Centers to assess the language skills required in the Qualification of Business and Administration . The study consisted of two phases. First, a questionnaire was presented to 14 language teachers about the contents of the preparatory training and the arrangement of the competence tests. The results showed great local variation in the implementation of the tasks and assessment criteria. Based on these results, 12 language teachers and four other QBA professionals were interviewed. A task-based approach was adopted to analyzing the 45 tasks and eight sets of assessment criteria. Task difficulty was estimated by counting a difficulty index and evaluating difficulty in terms of the Common European Framework of Reference . The competence level required in the local assessment criteria was expressed in terms of CEF levels.The difficulty of the QBA tasks varied considerably between AEC. Field-specific vocabulary, response time, and interaction were the most common features affecting task difficulty. In the CEF, the tasks varied between levels A1 and B2. The assessment criteria were of four types: pass/fail, three-point, and five–point scales and criteria directly copied from the general requirements. The criteria for good language skills corresponded to B2, and satisfactory corresponded to A1 on CEF levels, which indicated higher demands than those stated in the general requirements. In future, special attention should be paid to clarifying and making the requirements uniform both nationally and locally.