Mannerheimin Lastensuojeluliitto toi videoavusteisen perheohjausmenetelmän (VHT) Hollannista Suomeen 1990-luvun alkupuolella. Menetelmän perusajatuksena on sanattoman viestinnän tarkka havainnointi, vanhempien piilevien vanhemmuustaitojen esiin nostaminen ja hyvien vuorovaikutuskäytäntöjen maksimoiminen lyhyiden video-otosten ja myönteisen palautteen avulla. Lähtökohtina toiminnalle ovat vanhempien määrittelemä tavoite sekä perheiden kodeissa toimiminen. Ajatuksena oli, että perhetyön asiakasperheet alkaisivat entistä enemmän selvitä omin voimin, jolloin esimerkiksi lasten huostaanottoja voitaisiin vähentää, tai vammaisten lasten perheiden elämää helpottaa.Päivi Lehtosen tutkimukseen osallistui joukko VHT-menetelmän käyttäjiä; psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja muita perhetyön kokeneita ammattilaisia.- Videointi, videokuvan analysointi ja koko visuaalisuuteen perustuvan työotteen opettelu oli suuri muutos työntekijöille, joiden työmetodi oli yleensä keskustelu asiakkaiden kanssa.
Kuvan voimakas vaikuttavuus yllätti työntekijät. Videon käyttöön tottumattomat työntekijät etsivät aluksi videolta virheitä. Perhetyöntekijöiden kyky löytää videolta myönteisiä vuorovaikutuksen kohtia ja vanhemmuustaitoja kasvoi harjoittelun myötä, Lehtonen kuvailee.Videon avulla vanhemman on mahdollista kokea ns. positiivinen kuvashokki, jonka myötä vanhemmuusidentiteetti muuttuu pärjäämättömästä epäonnistujasta vastuulliseksi ja toimivaksi vanhemmuudeksi. Perhetyöntekijä voi kouluttautua tukemaan perheitä kumppanuuden periaatteella, jossa sekä työntekijän että perheen asiantuntijuus saavat sijaa. Lopputuloksena on voimautunut perhe.- Voimautuminen viittaa sisäisen voimantunteen kasvamiseen ja omien piilevien voimavarojen löytämiseen. Voimautunut vanhempi luottaa kykyynsä toimia äitinä tai isänä, voimautunut perhe alkaa entistä paremmin pärjätä omillaan ilman ulkopuolista asiantuntija-apua. Voimautumisesta videoavusteisessa perhetyössä on runsaasti näyttöä, Lehtonen tiivistää.Suuri muutos oli myös asiakasperheiden koteihin meneminen toimistotyöskentelyn sijasta. Kotien arjen yllättävät tilanteet haastoivat työntekijät uudella tavalla tekemään työtään ihmisinä sen sijaan että olisivat olleet rutinoituneissa työrooleissaan. Perhelähtöisyys saavutettiin varmimmin asiakasperheiden kodeissa. Perheet ovat voimakkaita omalla maaperällään.- Toimistoissa kulkeminen rasittaa vaikeuksissa olevien perheiden ennestäänkin kuormittunutta tilannetta. Perheiden koteja välttelevät toimintamuodot syövät videoavusteisen perheohjauksen keskeisintä ideaa, perheiden voimautumista, ja ovat siksi epätoivottava suuntaus, Lehtonen huomauttaa.Työntekijöiden asiantuntijuus muuttui tutkimuksen aikana. Asiakasperhe ymmärrettiin yhteistyökumppaniksi eikä vain ammattilaisten osaaman ja johtaman toiminnan kohteeksi. Muutoksessa aiemmat työkäytännöt pyrkivät aluksi uusien sekaan. Joissain tapauksissa työntekijät luopuivat kokonaan asiantuntijuudestaan, jolloin samalla oleellinen osa työntekijöiden osaamisesta jäi hyödyntämättä.Isät mietityttivät työntekijöitä. Isät olivat usein kokonaan poissa tai läsnä ollessaankin pysyttelivät etäällä ja hiljaisina. Aktivointiyritykset saattoivat johtaa isän lopulliseen lähtöön videotyöskentelystä.- Isien vuorovaikutus voi olla laadultaan erilaista kuin äitien, mutta silti toimivaa. Isien vuorovaikutustapaa ei ole aina ehkä ymmärretty, Lehtonen pohtii.
...
The aim of this research was to categorise, structure and interpret the ways of thinking, roles and professional practices which family workers produced when they implemented the video assisted family work method. The starting point was the Video Home Training method (VHT) which was introduced in Finland in the early 1990s. When compared with the previous methods, this method introduced the concept of visiting homes, videotaping everyday situations, working within the goals set by the family and positive feedback. VHT method was expected to help families with interaction problems.This dissertation is a qualitative, multimethod research which uses interviews and group discussions of family workers, training materials and field notes as its material. The material was transcribed into text and analysed with qualitative data analysis, but viewpoints were also derived from discourse analysis in the framework of social constructionism.The matters emphasised by ecocultural theory were achiev
ed well within the the homes of the families, but the employees wished to use institutional applications (VIG). At homes, the customer orientation and the families’ own culture was best achieved as people operated in a comprehensive manner. In the offices, the clients had to adapt to the routines of the institution. Sometimes the workers achieved post-modern expertise, positivity and partnership with the parents. Occasionally the expertise was relinquished or modern expertise, strive for psychodynamics or objectifying customers was introduced.The technology and visual aids in family work was at first difficult to the workers. More experienced workers managed to see empowerment as synergy between family centrality, positivity and image. The workers did not fully comprehend the significance of videotaped self-image. The concept of parenthood was experienced as a positive image-shock when compared with the previous parenting identity. This viewpoint was not covered sufficiently in VHT trainings. The analysis of interaction from the videos emphasised small but important nuances and the availability of tacit knowledge improved. Especially in the cases of fathers, taciturn and sparse interaction may have proven to be effective.
...
