Yhdistykset, instituutiot ja luottamus

Abstract

Yhdistystoiminnalla mitattuna sosiaalinen pääoma ei ole kriisissä Suomessa. Tämä näkyy uusien yhdistysten rekisteröintimäärissä, mutta myös siinä, kuinka moneen yhdistykseen suomalaiset kuuluvat. Yhdistystoiminta on kuitenkin muuttanut muotoaan. Erityisesti kulttuuri-, liikunta- ja muut harrastusyhdistykset ovat kasvattaneet suosiotaan samalla kun puoluepoliittiset yhdistykset ovat menettäneet asemiaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Tomi Kankaisen väitöstutkimuksesta, joka sijoittuu sosiaalisen pääoman kentälle. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiä piirteitä, kuten sosiaalisia verkostoja, normeja ja luottamusta. Kankaisen tekemä kansainvälinen vertailu osoittaa, että suomalaiset kuuluvat muiden pohjoismaalaisten tavoin suhteellisen moniin yhdistyksiin. Maatamme luonnehtii kuitenkin mielenkiintoinen erityispiirre. Suomalaiset ovat esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna varsin passiivisia yhdistysjäseniä. Vertailu osoittaa myös, että luottamus ihmisiin on vahvinta niissä maissa, joissa luotetaan eduskuntaan ja oikeusjärjestelmään, ollaan tyytyväisiä demokratian toimivuuteen, koulutusjärjestelmään, terveydenhuoltoon sekä kuulutaan useampiin erilaisiin yhdistyksiin.

This study has examined the hypothesis put forth in theories of social capital, according to which associations have a positive effect on trust in people and in institutions. The connections between association activity, the number of association members and people's trust have also been studied. The second main area of this work is the hypothesis, according which the actions of certain institutions (government, parliament, judiciary system, school system, health care etc.) create the foundation for whether people can trust unknown other people. The quantitative data on which I have largely based my analysis have been collected during the year 2005. A thousand Finns answered the questionnaire. In addition to the actual main data, I have also used the Leisure survey conducted by Statistics Finland in 2002-2003 (N=3355) for comparison. The third data used are the data from the “Recession and trust” research project. Additionally, the data from the European Social Survey from the year 2002 and 2004 have been used. The sixth data are the ISSP data from the year 2004. The data used in the work reinforce the conclusion which had already been made in previous studies: when measured by association activity, social capital is not in crisis in Finland. However, through the use of several data sets it was possible to point out that the members of only certain types of associations were found to be more trusting after various background variables had been elaborated. Especially, the number of association memberships has a connection to a stronger sense of trust. However, my analysis systematically shows that the connections between associations and trust are weak. Undeniably associations have had many crucial roles in the Finnish society, for example in creating welfare state, but there are no reasons to overestimate the role of associations in enhancing trust. The study showed that when membership in different associations is combined with an experience of a trustworthy parliament and government, it would seem to be easier for people to trust unknown other people. The most distrustful of all towards unknown other people were those who had little trust in the basic services, parliament and government.