Show simple item record

dc.contributor.authorKeskinen, Tapio
dc.date.accessioned2008-06-30T08:33:27Z
dc.date.available2008-06-30T08:33:27Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.isbn978-951-39-3299-2
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1062937
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18654
dc.description.abstractKuhakannat ovat parin viime vuosikymmenen aikana vahvistuneet. Samalla myös tiedontarve kuhan perusekologiasta on kasvanut. FK Tapio Keskisen väitöskirjassa tutkittiin kuhan merkitystä järvien kalayhteisöissä. Erityisesti rehevissä järvissä kuha on tärkeä petokala.Telemetrialähettimellä merkittyjä kuhia seurattiin Päijänteen vesistössä. Osa kuhista oli paikallisia liikkuen vain parin kilometrin säteellä, kun taas osa vaelsi pisimmillään yli parikymmentä kilometriä. Kesäaikaan kuhat suosivat kahta erillistä elinympäristöä: virtaavia, lämpötilakerrostumattomia alueita ja lämpötilakerrostuneita selkävesiä. Kuhat hakeutuivat lämpimimpään tarjolla olevaan veteen vuorokaudenajasta riippumatta. Vaikka yksilöiden väliset erot vaelluksissa olivat suuria, käyttäytyi sama yksilö peräkkäisinä vuosina samalla tavalla.- Tulokset osoittavat, että onnistuneeseen kalastuksen säätelyyn tarvitaan riittävän laajoja alueita. Samoin ne viittaavat erillisten osapopulaatioiden esiintymiseen tutkimusalueella, Keskinen huomauttaa.Tutkimuksessa kehitettiin myös laboratoriokokeisiin perustuen bioenergeettinen malli kuhan ravinnonkulutuksen arviointiin, kun sen kasvunopeus tiedetään. Malli perustuu energiabudjettiin, jossa kalan kuluttama energia jakaantuu kasvuun, hengitykseen ja eritystuotteisiin.Mallin testaus sekä laboratoriossa että kenttäolosuhteissa näytti sen pystyvän ennustamaan kuhan ravinnonkulutusta erittäin hyvin. Kehitetyn mallin avulla voidaan arvioida kuhapopulaation ravinnonkulutusta sekä esimerkiksi erilaisten kalastussäännösten vaikutusta ravinnonkulutukseen.- Mallia sovellettiin Jyväsjärven tilanteeseen ennen ja jälkeen tehokalastuksen. Tulokset osoittivat, että ennen tehokalastusta kuhapopulaatio ei kyennyt säännöstelemään pääasiallisen ravintokohteensa, ahvenen, populaatiokokoa. Tehokalastuksen jälkeen ahvenkanta oli pienentynyt ja kuhapopulaatio pystyi kuluttamaan huomattavan osan ahvenista, Keskinen kertoo.Ravinnonkulutusarviot riippuvat kuitenkin suuresti kuhan kalastuksen säätelystä sekä ahvenpopulaation rakenteesta. Tulokset osoittavat kuhapopulaatiolla olevan siitä huolimatta mahdollisuuksia toimia ravintoketjukunnostuksen jälkihoidossa usein havaitun saaliskalojen uudelleenrunsastumisen hidastajana.Kuhan syömät ravintokalat olivat pituudeltaan alle 50 % kuhan omasta pituudesta, yleisimmin kuoreita ja ahvenia. Kuhan koon kasvaessa särkien osuus ravinnosta kasvoi.- Mikäli rehevien järvien ravintoketjukunnostusten tavoite on vähentää särkien määrää, tulisi kuhapopulaatiossa olla myös suuria yksilöitä. Kuhan kasvunopeus oli suurinta rehevissä ja tummavetisissä järvissä. Syynä tähän voivat olla ravinnon määrään, saalistusmenestykseen tai lämpötilaan liittyvät tekijät. Tuloksia voidaan hyödyntää kalastuksen säätelyssä ja kalavesien hoidossa, Keskinen sanoo.fi
dc.description.abstractPikeperch is a predatory percid fish living in lakes and coastal areas in Europe. In this thesis, the role of pikeperch as a predator in freshwaters was studied by several methods. Diet and growth of pikeperch with respect to lake characteristics were studied. Smelt and perch were the most important prey species in Finnish lakes. The proportion of roach increased with pikeperch size and with total phosphorus content of a lake.Behaviour of pikeperch in a large boreal lake system was studied by tagging 21 pikeperch with ultrasonic transmitters. These telemetry studies showed that in the Päijänne lake system separate populations occurred, having different migrations and foraging tactics. Pikeperch always preferred the warmest available water. A bioenergetics model for pikeperch based on laboratory experiments was constructed. This bioenergetics model for pikeperch showed good fit in both the laboratory validation and field evaluation and was thus able to predict the food consumption of pikeperch based on the observed growth.The most important input variable in evaluation of uncertainty was activity coefficient, when uncertainty related to other input variables was taken account. The application of the bioenergetics model on a lake scale indicated that the pikeperch population could regulate the perch population after mass removal of fish and thus prevent recovery of the perch population. After intensive fishing, the perch population was dominated by young individuals and predation of pikeperch focused on these individuals.Increasing age of recruitment to the pikeperch fishery from 4 to 6 years doubled consumption by mass. The numbers of perch consumed depends on size-structures in both pikeperch and perch populations. These complex predator-prey interactions in a fish community mean that calculations by a simple model are only rough estimates, but they nevertheless suggest the high potential ability of pikeperch to regulate a perch population.en
dc.format.extent54 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in biological and environmental science
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3267-1
dc.subject.otherSander lucioperca
dc.titleFeeding ecology and behaviour of pikeperch, Sander lucioperca (L.) in boreal lakes
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3299-2
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Mathematics and Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKalabiologia ja kalatalousfi
dc.relation.issn1456-9701
dc.relation.numberinseries190
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokalat
dc.subject.ysokalakannat
dc.subject.ysokuha
dc.subject.ysoravinnonsaanti
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysokäyttäytyminen
dc.subject.ysoboreaalinen vyöhyke
dc.subject.ysojärvet


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record