Karta öfver Finland on Suomen yleiskartan ensimmäinen laitos vuosilta 1866-1873. Autonomisen Suomen maantieteelliset kartoitukset vauhdittuivat 1840-luvulla, jolloin Ruotsin vallan aikainen kartasto alkoi vanhentua. Päämaanmittauskonttorin maantieteellisten kartastojen ohjelman mukaan alettiin vuonna 1841 pitäjänkarttoja ja kihlakunnankarttoja yhdistelemällä valmistaa uutta yleiskarttaa. Yhteensä 30 karttalehteä käsittävä yleiskartta laadittiin mittakaavaan 1:400 000. Kunkin karttalehden koko oli 505 mm x 420 mm. Väreinä käytettiin mustaa (pohjakuviot ja nimistö), sinistä (vesistöt) ja ruskeaa (tiet ja vedenjakajat). Kartaston ensimmäiset lehdet painettiin vuonna 1866 ja viimeiset Lappia koskevat lehdet vuonna 1873. Suomen yleiskartta edusti eittämättä aikakautensa huipputasoa kansainvälisessäkin vertailussa. Yleiskartan lehdistä saatettiin ottaa aika ajoin uusia painoksia, joiden painoaika on yleensä merkitty kartan alareunaan. Kartaston toinen, kokonaan uudistettu laitos valmistui vuosina 1955-66.

Uusimmat aineistot

Näytä lisää