Seuruu- ja vertailututkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä toimintakykyyn iäkkäillä henkilöillä

Abstract

The purpose of this follow-up study was, first, to examine the associations between socio-economic position and functional capacity over five and ten years among elderly people living in Jyväskylä and, second, to investigate the factors which may mediate these associations. In addition, the aim was to compare the above-mentioned associations among the Jyväskylä (Finland) elderly with elderly people in Göteborg (Sweden) and among older women in Britain and in Jyväskylä. The study is a part of the Evergreen, NORA, and BURDIS projects. The data were collected by interviews, questionnaires and examinations at the study centre. 1 409 persons aged 65 to 84 from Jyväskylä participated in the interviews and 500 of them also took part in the examinations at the study centre at the baseline. In Göteborg, the corresponding figures among people aged 75 were 368 and 301. In addition, 4 286 British women aged 60–79 years participated in the interview.The associations between socio-economic position and functional capacity were analysed by linear, logistic regression and one-way ANOVA in the cross-sectional studies and by ANOVA and ANCOVA for repeated measures in the follow-up studies.Overall, higher socio-economic position was related to better functional capacity, even after adjusting for chronic diseases and selected life style factors. Physical capacity declined during the five-, and ten-year follow-ups and the decline was similar in all socio-economic groups. In the cross-sectional study, higher education and better self-perceived financial situation were related to better physical and cognitive capacity and better coping with PADLs and IADLs in elderly people living in Jyväskylä. Higher education, income and occupational status were related to better physical capacity at the five-year follow-up among the Jyväskylä elderly. Even at the ten-year follow-up socio-economic differences in physical capacity continued to exist. The pattern of the associations between socio-economic position and functional capacity among the Jyväskylä and Göteborg elderly as well as among the older women in Britain and in Jyväskylä differed slightly. Socio-economic position was more distinctly related to physical capacity in the Jyväskylä than Göteborg elderly at the five-year follow-up. In addition, socio-economic differences in disability were more evident in older women in Britain than those in Jyväskylä.Socio-economic differences in functional capacity exist even in elderly people and also between localities. More attention should be paid to the reduction of such inequalities in elderly people, and health and social services should, in particular, be provided for the most vulnerable elderly people.

Nina Rautio selvitti väitöskirjassaan sosioekonomisen aseman yhteyksiä toimintakykyyn ja fyysisen toimintakyvyn muutoksiin viiden ja kymmenen vuoden seuruun aikana. Lisäksi hän vertaili yhteyksiä Jyväskylässä, Göteborgissa ja Isossa-Britanniassa asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Hän tutki myös sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn yhteyteen vaikuttavia tekijöitä kuten terveydentilaa, fyysistä aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä.Viiden ja kymmenen vuoden seuruun aikana iäkkäiden henkilöiden toimintakyky heikkenee. Heikkeneminen on pääosin yhdensuuntaista kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Korkeampi koulutus, tulot ja ammatillinen status ovat kuitenkin yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn viisivuotisseuruussa. Vielä kymmenvuotisseuruussakin fyysisessä toimintakyvyssä ilmenee sosioekonomisia eroja.Yleisesti ottaen korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan toimintakykyyn iäkkäillä henkilöillä vielä senkin jälkeen, kun kroonisten sairauksien lukumäärä ja elintapatekijät on otettu huomioon. Korkeampi koulutus ja hyväksi koettu taloudellinen tilanne ovat yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn ja tiedonkäsittelykapasiteettiin. Lisäksi suoriutuminen päivittäisistä perustoiminnoista ja asioiden hoitamisesta onnistuu paremmin niillä iäkkäillä, joiden sosioekonominen asema on korkeampi. Yhteydet kuitenkin vaihtelevat hieman sukupuolen ja sen mukaan, mitä sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn mittaria käytetään.Iäkkäillä jyväskyläläisillä sosioekonominen tausta vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn enemmän kuin göteborgilaisilla. Lisäksi sosioekonomiset erot toiminnanvajauksissa ovat selkeämpiä brittinaisilla verrattuna jyväskyläläisiin naisiin. Elintavat selittävät tässä tutkimuksessa sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn välistä yhteyttä vain jossain määrin. Sosioekonomisia eroja toimintakyvyssä on vielä hyvinkin iäkkäissä väestöryhmissä. Erot näyttävät myös säilyvän vielä pitkienkin seuruuaikojen kuluessa.