Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRautio, Riitta
dc.date.accessioned2008-01-09T12:58:07Z
dc.date.available2008-01-09T12:58:07Z
dc.date.issued2004
dc.identifier.isbn951-39-1714-2
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:923332
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13412
dc.description.abstractMusiikillista muotoa käsittelevät oppikirjat perustavat vielä tänä päivänäkin tonaalisten muotojen esittelyn 1800-luvulla syntyneeseen muoto-opilliseen traditioon. Perinteisestä lähestymistavasta poiketen Riitta Rautio tarkastelee väitöstutkimuksessaan musiikillista muotoa kognitiivisesta näkökulmasta ihmisen muistiin tallentuneena tietorakenteena eli kognitiivisena skeemana.Rautio selvittää erään barokkimusiikille ominaisen suppean muodon, ns. kehitysmuodon (Wilhelm Fischer) tarkastelun kautta musiikillisen muodon toistuvia piirteitä, niiden tyypillisyyttä ja varioivuutta. Aineistona oli J. S. Bachin kantaattien mollisävellajeissa esiintyvät kehitysmuotoiset aaria-alkusoitot, joita tutkimuksessa oli mukana 125.Raution mukaan alkusoitot muodostuvat funktionaalisesti eriytyneistä osista, ns. muotofunktioista. Kaiken kaikkiaan kullekin muotofunktiolle löytyi tutkimuksessa 7-11 tyypillistä sen ehtoja noudattavaa toteutumistapaa (skeemaa). Tulosten pohjalta Rautio määritteli kehitysmuotoisen alkusoitto-prototyypin, joka löytyi noin puolesta aineiston alkusoitoista. Kehitysmuotoisista alkusoitoista löytyi myös draamallista kaarrosta vastaava kehityskulku, joka etenee alkutilanteesta konfliktin kautta kliimaksiin ja edelleen käännekohdan (peripetia) kautta loppuratkaisuun.Väitöstutkimus tarkentaa aikaisempaa kehitysmuodon kuvausta ja tuo uutta tietoa barokkimusiikin muotoperiaatteista, joiden tuntemus on jäänyt näihin päiviin asti klassis-romanttisen kauden muotoajattelun varjoon. Toisaalta tutkimus lisää tietoa myöhemmistä musiikkityyleistä löydettyjen skeemojen esiintymisestä ja käytöstä barokkimusiikissa.fi
dc.description.abstractThe object of study was the Fortspinnungstypus, a concept introduced in 1915 by Wilhelm Fischer to describe small-scale forms, especially those of the Baroque period. The aim of the study was to explore whether a more detailed description of the Fortspinnungstypus can be given in ahomogenous corpus of examples. The theoretical background consisted of the theory of formal functions (Ratz, Caplin), cognitive schema theory (Schank & Abelson, Rumelhart; Meyer, Gjerdingen), the prototype theoryof concepts (Rosch), and the theory of metaphor (Lakoff, Johnson).The material consisted of J. S. Bach’s minor-key cantata aria introductions (N=125) fulfilling Fischer’s definition of the Fortspinnungstypus. The objective was three-fold: (1) to give a description for the schema of formal functions of the Fortspinnungstypus by detecting frequently occurring structural features on several levels of abstraction; (2) to identify the prototypical features of the schema on various structural levels; (3) to explore the structure of the Fortspinnungstypus schema in terms ofplot metaphor. The method used was reduction analysis (Meyer), quantitative feature analysis, and qualitative-interpretative analysis of selected examples, respectively.The results showed that Bach’s aria introductions tens to follow a schema of five formal functions: beginning, digression (cadence), sequence, bridge, epilog (ending). For each function 7-11 two-part harmonic-contrapuntal scripts could be identified. A prototype for theFortspinnungstypus schema could be formulated only on a higher level of abstraction (harmonic functions, chord degrees). The dramatic curve of the Fortspinnungstypus was found to contain exposition, conflict, complication, climax, process reversal (peripeteia), and denouement. Inharmonic terms, the dramatic functions corresponded to the formal functions. However, the development of the dramatic events on the motivic level didn’t necessarily follow the schema of formal functions in a consistent way.The results suggest that in his cantata aria introductions Bach used to follow an overall schema, which regulated not only the choice of structural elements but also to some extent their semantic-expressive contenten
dc.format.extent238 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in humanities
dc.relation.isversionofISBN 951-39-1643-X
dc.subject.otherBach, Johann Sebastian
dc.titleFortspinnungstypus revisited : schemata and prototypical features in J. S. Bach's minor-key cantata aria introductions
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-39-1714-2
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.relation.issn1459-4331
dc.relation.numberinseries12
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoalkusoitot
dc.subject.ysokantaatit
dc.subject.ysomuoto-oppi
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysobarokki
dc.subject.ysomusiikinhistoria
dc.subject.ysomusiikintutkimus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot