Uudelleen juurtuneet : yhteisökasvatus vaikeasti päihderiippuvaisten narkomaanien kuntoutuksessa
Julkaistu sarjassa
Jyväskylä studies in education, psychology and social researchTekijät
Päivämäärä
2004Oppiaine
ErityispedagogiikkaAnna-Liisa Hännikäinen-Uutelan tutkimuksen kohteena oli 1998 perustettu yhteisökasvatuksen periaatteilla toimiva, 18 vuotta täyttäneille vaikeasti päihderiippuvaisille narkomaaneille tarkoitettu huumekuntoutusyhteisö, Mikkeli-yhteisö. Hän selvitti, millainen sosialisaatioprosessi huumeriippuvuus on sekä millainen sosialisaatioprosessi yhteisökasvatuksellinen huumekuntoutus on.Tutkimuksessa oli mukana 43 vuoden 1999 loppuun mennessä yhteisöön hakeutunutta asiakasta, 15 naista ja 28 miestä sekä yhteisön 7 työntekijää. Tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden huumeidenkäyttöön johtaneita syitä ja käytön lopettamisen motiiveja sekä kartoitettiin yksilöllisiä toipumisprosesseja. Henkilöstön rooli toipumisessa oli tutkimuksessa mukana vain niiltä osin kuin se ilmenee asiakkaiden puheissa. The subject of this research is Mikkeli-community, established in September 1998 by the association for independent service provision of alcoholics (in Finnish: Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys). The community serves young adults over 18 who have substance addiction. The community aims at stopping substance abuse among the residents and rehabilitating them so that they would be able to begin a normal life in the society, for example, to study, work and earn a living. The functional model of the community is based on the principles of the community education and Daytop-model.The main purpose of the study was to examine why the residents had begun to misuse drugs, what kind of process the development of addiction was, and what the main reasons in the community education approach were that helped the addicts to recover.This research was a qualitative research and the methods used were participant observation, recorded interviews with open-ended, unstructured questions, and different kinds of documents.It seems obvious that social relations are significant in beginning to misuse drugs and becoming an addict. Therefore, drug addiction is in contact with socialization processes and social relations are significant indicators both in turning to addiction, stopping misuse and getting sober. Furthermore, social network and social reality are significant in stopping misuse and turning to treatment. Main factor that helps addicts to recover in the community is the support of a peer group. The change of identity and the ability to learn new values, norms and a new view of the reality are possible through conscious intervention: interaction and cooperation between the peers and staff.A fundamental premise of the community education approach is, however, that individuals change only if they fully participate in all the roles and activities of the community. The efficiency of the community education approach depend on the personal characters of the residents, too. For example, the community cannot help addicts with serious psychological problems.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
951-39-1932-3ISSN Hae Julkaisufoorumista
0075-4625Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3599]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Nainen yhteisöllisessä huumehoidossa
Viholainen, Niina (2003) -
Vanhemmuuden repertuaarit päihderiippuvuudesta kuntoutuvien päiväkirjoissa
Latvala, Jane (2006) -
Päihteidenkäyttäjien kokemuksia työelämästä : fenomenologinen näkökulma
Salmi, Tomi (2023)Opinnäytetyön pyrkimyksenä oli kuvailla työelämässä olevien päihteidenkäyttäjien arkea aktiivisena käyttöaikana. Työnteon ja työyhteisön rooli päihderiippuvaisen henkilön elämässä voi olla monimutkainen. Aiheen arkaluontoisuudella ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.