Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLapiolahti, Raimo
dc.date.accessioned2008-01-09T12:56:55Z
dc.date.available2008-01-09T12:56:55Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.isbn978-951-39-2913-8
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1037175
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13324
dc.description.abstractSuomessa ei ole tehty merkittäviä toimia koulutuksen järjestäjän arviointivelvollisuuden toteutumiseksi, vaikka laki arviointivelvollisuudesta on tullut voimaan jo vuoden 1999 alussa ja arviointivelvollisuuden toteutumattomuus oli tiedossa viranomaisilla jo pari vuotta lain voimaantulon jälkeen. KM Raimo Lapiolahti tarkasteli väitöskirjassaan keskushallinnon tasolla syntyneen suomalaisen arviointikäytännön taustoja sekä soveltuvuutta ja vaikutusta paikalliseen arviointiin.Suomen koulutuspolitiikassa siirryttiin 1980-luvun lopulla niin sanottuun informaatio-ohjaukseen, kun säädöksiin ja tarkastuksiin perustuvasta ohjauksesta luovuttiin. Informaatio-ohjauksessa ohjattavaan pyritään vaikuttamaan jakamalla tälle tietoa esimerkiksi tutkimusten ja suositusten kautta. Informaatio-ohjauksessa ei ole määräyksiä eikä pakottavia velvoitteita, ja siksi koulutuksen järjestäjien oma arviointi toiminnastaan on erittäin tärkeässä roolissa. Lapiolahden mukaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä oman toimintansa arviointiin ei tunnettu, kun laki arviointivelvollisuudesta astui voimaan vuonna 1999. – Miksi keskushallinto ei ole kyennyt tukemaan tai halunnut ohjata arviointia kunnolla? Miksei tutkimus tai teoreettinen kirjallisuus pysty tarjoamaan kyllin kattavia ja jäsentyneitä malleja kunta- ja koulutason arviointitoiminnalle? Lapiolahti kysyy.Lapiolahti tutki arvioinnin käytännön suunnittelua ja toimeenpanoa yhdessä suurehkossa kunnassa. Tutkimuksessa selvisi, että koulutuksen paikallinen arviointivelvollisuus on vaativa haaste kuntaorganisaatiolle. Kunnan sisällä erilaisissa strategia-asemissa olevien on vaikeaa löytää yhteisiä lähtökohtia arvioinnille. – Koulutuksen järjestäjäarviointia ei ole liitetty kunnan toimintaan kiinteästi. Se ei esimerkiksi liity talousarvion laadintaan tai sen toteutumisen seurantaan. Opetuslainsäädännön mukainen arviointi jää erilliseksi toiminnaksi, Lapiolahti kertoo.– Nykyistä arviointilainsäädäntöä tulisi tarkistaa, varsinkin kun Suomessa on meneillään lukuisia kuntajaon muutoksia. Opetuslakeihin kirjattu arviointivelvollisuus tulisi yhdistää kuntalaissa mainittujen muiden tavoitteiden asettamis- ja arviointivelvollisuuden kanssa, Lapiolahti toteaa.fi
dc.description.abstractFor all the maintainers of schooling in Finland, the obligation of evaluation was enacted by the renewal of the Finnish schooling legislation 1998. How the municipalities have succeeded in this administratively motivated task was the starting point for thorough examination of at least one of those many changes in school that I had witnessed during my professional life. This study is two hold. First, (A) I studied the conditions created by the Finnish evaluation paradigm for execution of local evaluation by using literal sources. Second, (B) I examined the execution of local evaluation and the factors effecting that in a quite large municipal organization using the qualitative methodology. My philosophical presumption was that the knowledge exists in the organizational narratives such as in protocols, memos and strategy plans and above all, it exists in the stories of the members of the municipal educational organization as they have written or told them. I gathered the data mainly during year 2004 by interviewing thirty actors from different levels of organization and also assessed the execution of evaluation by observing the working group that was creating and organizing the evaluation system of a specific communality. The era of the examination was the term of office of the Municipal Council from 2001 to 2004. Many of those interviewed are very experienced and they are still mandated with their confidential posts or as officials. I have used data triangulation and theory triangulation to minimize the biases of subjectivity when interpreting the possibilities in organizing the local evaluation. Literal sources indicate that the Finnish evaluation paradigm has been affected by international influences. Secondly, it seems that the starting point for the administration has been to modernize the control demands of today. The third point of view was that the presupposition of local evaluation was not known and that the problems of the execution of evaluation were not examined properly. Discussion of evaluation and the scientific examination are lacking as well. In the organization itself there are many factors affecting the fulfilment of evaluation in the organization of maintainers. It is the question of communication between the actors in communal organizations, ways of actions and decision making. That is why it is very challenging to create an active and well-designed local evaluation system.en
dc.format.extent190 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-2871-1
dc.titleKoulutuksen arviointi kunnallisen koulutuksen järjestäjän tehtävänä : paikallisen arvioinnin toteutumisedellytysten arviointia erään kuntaorganisaation näkökulmasta
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-2913-8
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKasvatustiedefi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries308
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokoulutuspolitiikka
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysoarviointi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot