Show simple item record

dc.contributor.authorPyykkönen, Miikka
dc.date.accessioned2008-01-09T12:56:54Z
dc.date.available2008-01-09T12:56:54Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.isbn978-951-39-2872-8
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1032116
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13323
dc.description.abstractSuomeen muuttaneet maahanmuuttajaryhmät ovat perustaneet runsaasti erilaisia yhdistyksiä. Usein yhdistykset ovat maahanmuuttajille keino ylläpitää lähtömaista periytyviä kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja. – Yhdistysten tavoitteet ja toimintatavat eivät kuitenkaan lopu tähän ja osa yhdistyksistä pyrkii jopa välttämään etnisiä tai uskonnollisia identifikaatioita toiminnassaan, Miikka Pyykkönen kertoo. Maahanmuuttajien yhdistykset keskittyvät myös sukupuoleen, nuoruuteen, maahanmuuttajaryhmien väliseen yhteistyöhön, maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten kontaktien lisäämiseen, taiteisiin ja liikuntaan. Erityyppiset yhdistykset tarjoavat vapaa-ajan aktiviteetteja ja vapaaehtoista apua maahanmuuttajille heidän arjessaan. Miikka Pyykkönen tarkastelee väitöstutkimuksessaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa Jyväskylässä ja Tampereella. – Hallinnon ja muiden suomalaisten toimijoiden keskuudessa näyttäisi yhä vaikuttavan vanhentunut käsitys, jonka mukaan maahanmuuttajayhdistykset ovat asiantuntijoita etupäässä kulttuureihinsa ja uskontoihinsa liittyvissä asioissa. Niiden asiantuntijuus ja toiminta on kuitenkin paljon laaja-alaisempaa. Monet yhdistykset toivovat, että tämä tunnustettaisiin ja ne voisivat saada yhä enemmän mahdollisuuksia toimia muillakin alueilla kuin näillä perinteisesti maahanmuuttajuuteen liitetyillä, Pyykkönen kuvaa. Hallinto ohjaa maahanmuuttajien yhdistyksiäPyykkönen havaitsi, että maahanmuuttajien yhdistykset tarjoavat maahanmuuttaja-asioiden hallinnolle ja viranomaisille kontaktiväylän maahanmuuttajaryhmiin. Kontaktien avulla hallinto pyrkii ohjailemaan maahanmuuttajayhteisöjen puitteissa tapahtuvaa kotoutumista. EU-rahoitteisilla projekteilla on ollut tärkeä merkitys yhdistysten osallistamisessa maahanmuuttajatyöhön ja maahanmuuttajien hallinnointiin. Nykyisin suomalainen maahanmuuttaja-asiain hallinto kannustaa aktiivisesti maahanmuuttajia perustamaan yhdistyksiä ja tukee niiden toimintaa monin eri tavoin. Kysymys ei ole varauksettomasta tuesta, vaan resursoinnilla myös ohjataan yhdistyksiä toimimaan vallitsevien maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. – Yhdistykset ovat samanaikaisesti maahanmuuttajien omaehtoisen kansalaistoiminnan ja heihin kohdistuvan ohjailun ja hallinnan välineitä, Pyykkönen määrittelee. Monet hallinnon odotukset ja näkemykset siirtyvät maahanmuuttajien yhdistysten itsemäärittelyihin ja toimintaohjelmiin. Näin yhdistykset toivovat saavansa entistä paremmin rahoitusta toimintaansa. Aivan 2000-luvun alussa, Kotouttamislain tultua voimaan ja paikallisten kotouttamisohjelmien ilmestyttyä, maahanmuuttajien yhdistykset lisäsivät kotouttamistoiminnan repertuaariinsa. Käytännössä tämä tarkoitti vastuun ottamista niin sanotuista rinnasteisista kotouttamistoimenpiteistä, kuten maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus, harrastuskerhot, läksyapukerhot yms. Viime vuosina, kun virallisessa maahanmuuttopolitiikassa on keskitytty erityisesti työvoima-asioihin, maahanmuuttajien yhdistykset ovat alkaneet yhä enemmän puhua maahanmuuttajien työllisyydestä ja etsimään maahanmuuttajille työpaikkoja toiminnassaan. Maahanmuuttajien yhdistykset eivät kuitenkaan pelkästään kopioi politiikkaohjelmien julistuksia. Monet yhdistyksistä suhtautuvat kriittisesti siihen, millaisia merkityksiä ja rooleja hallinto yhdistyksille ja maahanmuuttajille antaa. Yhdistykset kritisoivat varsinkin sitä, että hallinnon retoriikka ja käytännöt eivät kohtaa. – Useat maahanmuuttajien yhdistykset katsovat, että vaikka hallinto ja projektit puhuvat yhdistyksistä toimintaohjelmissaan ja strategioissaan kumppaneina, yhdistyksille ei anneta todellista vetovastuuta hankkeissa. Yhdistykset haluaisivat ottaa nykyistä hallitsevamman roolin maahanmuuttajatyössä ja uskovat olevansa siihen kaikin puolin valmiita, Pyykkönen summaa.fi
dc.description.abstractThis study examines the work of immigrant associations in Jyväskylä and Tampere. The study approaches issue from the dual perspective of the associations themselves and that of immigration administration. Twenty-five people working in immigrant associations and six people working in the administration of immigrant affairs were interviewed. Thirty-seven national and local administrative documents concerning immigrant associations and forty-seven immigrant association constitutions were used in the study as data, too. The methods of analysis in the research were phenomenographic content analysis and Norman Fairclough’s model of discourse analysis, through which the text is analysed against the discursive and social practises of which it partially constructs. Discourses show how different actors in different contexts signify immigrant associations and their central themes. The study started from the question of ‘what are immigrant associations like?’ and the analysis produced a typology of immigrant association in Jyväskylä and Tampere with nine categories. The further analysis encompassed the question how different types of associations and administration give meanings to the themes that are central issues in relation to immigration, namely: integration, ethno-cultural identity, and associations as part of the modern governance. Social scientific conceptualisations of citizenship, civil society, integration, identity, and government were used as theoretical and interpretative tools in the study.This study broadens general conceptualisations of immigrant associations, which have implied that they mainly concentrate on the religions and cultures of immigrants. First, many immigrant associations concentrate on other points of identifications, such as age and gender. Second, many of them concentrate on organising leisure time activities and everyday life self-help groups for immigrants. Third, immigrant associations play an important part in the integration of immigrants and their governance. The research shows that immigrant associations simultaneously empower and make immigrants governable.en
dc.format.extent140 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-2848-3
dc.titleJärjestäytyvät diasporat : etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-2872-8
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKulttuuripolitiikkafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries306
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysomaahanmuuttajat
dc.subject.ysojärjestötoiminta
dc.subject.ysojärjestöt
dc.subject.ysoulkomaalaiset
dc.subject.ysopakolaiset
dc.subject.ysoetnisyys
dc.subject.ysointegraatio
dc.subject.ysokansalaisuus
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysodiaspora
dc.subject.ysomaahanmuuttajatausta


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record