Mentored to feel free : exploring family business next generation members' experiences of non-family mentoring

Abstract

The purpose of this study was to create a substantive theory of non-family mentoring that can be applied to the use of family businesses. The experiences of non-family mentoring were explored by using a Grounded Theory approach and the data was gathered through in-depth interviews from seven next generation members (NGM).In this study, the essence of non-family mentoring is discussed from three perspectives of freedom. The feeling of freedom covers the NGMs’ aspirations that coincide with different phases in their preparation. First, freedom to personal mastery reveals the NGM’s aspiration to create own area of applying one’s capability. Due to the effective experience of non-family mentoring, the NGMs are capable of independent self-development. Paradoxically, the ultimate goal of mentorship is that the mentor, as a master, makes him/herself dispensable. Secondly, it is proposed that a business family has an ambivalent influence on the NGM, as both the motive for using non-family mentoring and the source for the creation of personal mastery. Thirdly, mentoring characterises a learning environment where freedom can be exercised. Non-family mentoring facilitates both the personal and professional growth of the NGM by providing the conditions for trustful relationship and a free forum for interaction between a mentor and a mentee. In other words, non-family mentoring appeared, next to parenting, to be a necessary catalyst for the NGM’s inner growth process during the preparation periods. In this study, mentoring is defined as an educational approach. Three goal-orientated types of non-family mentoring, such as career challenging mentoring, 'socialising mentoring’, and ‘neutralising mentoring’ are presented as implications into practice. Mentoring practices in terms of cumulating experience and knowledge are important especially now during the times of retirements processed not only family business successions.

Minna Tunkkari-Eskelinen tutki perheyrityksen jatkajien kokemuksia mentoroinnista heidän valmistautuessaan yrityksen johtotehtäviin. Perheyrittäjyydessä mentoroinniksi kutsutaan ajatusta, jossa jatkaja rakentaa tai tunnistaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden arvostamansa ja kokeneen luottohenkilön - jonkun muun kuin perheen tai suvun jäsenen - kanssa. Mentorointisuhteessa ei ole kyse pelkästään tietojen ja taitojen omaksumisesta, vaan myös arvojen ja asenteiden muokkautumisesta ja uudistumisesta.- Perheyrityksen jatkajat tavoittelevat vapautta toteuttaa omia näkemyksiään. Tämä on mahdollista vasta kun he kokevat omaavansa tarvittavat ammatilliset valmiudet ja uskallusta asettua edeltäjäpolven eteen. Eräs jatkaja perusteli kasvunsa käännekohtaa sillä, että hän ei aio tehdä omaa ensimmäistä päätöstään vasta valitessaan kukat edeltäjänsä haudalle. Tyypillisesti edeltävän polven jäsenet jäivät seuraamaan yrityksen jatkuvuutta hallituspaikoille. Edeltävä sukupolvi voi edistää yrityksen jatkajan henkistä kasvua antamalla tälle tilaa ja mahdollisuuden toimia sekä oppia myös epäonnistumisista, Tunkkari-Eskelinen esittää.