Matching in local labour markets : empirical studies from Finland

Abstract

This thesis studies the matching process of job seekers and vacancies in local labour markets in Finland during the period 1991-2004. Four empirical articles are preceded by an introductory theoretical chapter that discusses micro-level factors behind the macro-level matching function. The first article deals with spatial dependencies in the matching function. According to the results, Finnish local labour markets suffer from a strong congestion effect among job seekers, which is further exacerbated by spatial spillovers from neighbouring areas, particularly in densely populated areas. The results also indicate that the technical efficiency of matching is higher in densely populated areas than elsewhere.The second article considers the role of the composition of the job-seeker stock in the matching function. The results indicate that the employability of job seekers out of the labour force is notably higher than the employability of other job seekers. Long-term unemployed job seekers in turn contribute negatively to the effective stock of job seekers: they do not provide matches with vacant jobs. The third article applies a linear mixed model to the estimation of differences in matching efficiency between local labour markets with different population densities. The results indicate that densely populated areas are the most efficient in producing matches. There are, however, problems with the qualitative matching of job seekers and vacancies: despite the fact that the share of job seekers with primary education in the job-seeker stock is lower in densely populated than in other areas, it is nevertheless too high with respect to the educational requirements of vacancies. The fourth article utilises stochastic frontier analysis in tracing differences in technical efficiency between areas. The results show wide and permanent differences in matching efficiency between local labour markets. If all areas attained the efficiency level of the most efficient area, matches would increase by over 10 per cent. In the job-seeker stock, particularly a relative increase in the groups of job seekers out of the labour force and highly educated job seekers would improve matching efficiency. The results also indicate that the technical efficiency of matching has declined in the period 1995-2004.

Sanna-Mari Hynnisen väitöstutkimuksen mukaan työpaikkojen täyttäminen alueellisilla työmarkkinoilla Suomessa on vaikeutunut. Työpaikkojen täyttämisessä on kuitenkin selkeitä ja pysyviä eroja työvoimatoimistojen välillä. Mikäli kaikki alueet toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tehokkain alue, täyttyneiden työpaikkojen määrä kasvaisi yli 10 prosentilla kuukaudessa. – Osa eroista johtuu siitä, että työnhakijoiden ominaisuudet ja avoimien työpaikkojen vaatimukset eivät vastaa. Merkittävä osa eroista johtuu kuitenkin muista tekijöistä. Työvoimatoimistojen toimintakulttuureissa lienee eroja niiden suhteessa paikalliseen elinkeinoelämään, minkä seuraukset näkyvät työpaikkojen täyttymisnopeudessa, Hynninen kertoo.Työpaikat täyttyvät tehokkaimmin tiheästi asutuilla alueilla. Silti juuri isommissa kaupungeissa on eniten ongelmia työnhakijoiden osaamisen ja työpaikkojen vaatimusten yhteensovittamisessa. Isoissa kaupungeissa työntekijöiden koulutustason nostaminen edistäisi työpaikkojen täyttymistä parhaiten.Työvoiman ulkopuolelta tulevia rekrytoidaan työttömien ohiHynnisen tutkimus osoittaa, että pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty avoinna oleviin työpaikkoihin. Korkeasti koulutettuja ja työvoiman ulkopuolelta tulevia, esimerkiksi valmistumassa olevia opiskelijoita, rekrytoidaan innokkaammin kuin työttömiä. – Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta on tärkeää. Se passivoi ihmistä, ja myös työnantajat ajattelevat pitkäaikaistyöttömien olevan passiivisia, Hynninen toteaa. Suomalaiset työmarkkinat ovat muuttumassa myös työnantajan näkökulmasta. Työpaikkojen houkuttelevuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Myös julkinen työvoimapalvelu on uuden edessä. Sen on toimittava työllisyyden edistäjänä kasvavien kohtaanto-ongelmien oloissa.– Tämä edellyttää työvoimatoimistoilta läheistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja toimimista syvällisen informaation välittäjinä työnhakijoiden ja yritysten välillä, Sanna-Mari Hynninen toteaa.Väitöskirjassaan Hynninen tutki työmarkkinoiden kohtaantoa Suomessa vuosina 1991-2004. Aineistona hän käytti työministeriön kuukausikohtaista rekisteriaineistoa työnhakijoista sekä avoimista ja täyttyneistä työpaikoista työvoimatoimistoittain. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Jyväskylän yliopisto (rehtorin raha), Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto.