Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tuulos-Tikka, Salla
dc.date.accessioned 2008-01-08T08:07:23Z
dc.date.available 2008-01-08T08:07:23Z
dc.date.issued 2002
dc.identifier.other oai:jykdok.linneanet.fi:887124
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002887124
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/8962
dc.description.abstract Puun alkalisessa kuidutuksessa hiilihydraatit, pääasiassa hemiselluloosat, päätepilkkoutuvat ns. peeling-reaktion mukaisesti, jolloin reaktiotuotteina syntyy ensisijaisesti alifaattisia karboksyylihappoja. Kyseinen reaktio aiheuttaa huomattavia saantotappioita ja heikentää tuotettavan massan laatua. Hiilihydraattiketjun peeling-reaktio voidaan estää muuntamalla ketjun pelkistävä pääteryhmä kemiallisesti esimerkiksi hapettamalla. Tässä tutkimuksessa hiilihydraattien pelkistävän pääteryhmän hapettaminen tehtiin hapella, jonka imeytymistä alkaliseen esikäsittelyliuokseen tehostettiin etanolilisäyksen avulla. Vertailun vuoksi esikäsittelyjä tehtiin myös pelkällä natriumhydroksidillä typpiilmakehässä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin malliainein puun hiilihydraattien ja uuteaineiden reagointia. Toisessa vaiheessa esikäsittelyjä tehtiin havu- ja koivuhakkeille sekä tutkittiin esikäsiteltyjen hakkeiden keittymistä ja muodostuvan massan laatua laboratoriomittakaavaisessa sulfaattikeitossa. Hiilihydraattikokeiden avulla todettiin hapettavan esikäsittelyn peeling-reaktiota ehkäisevä vaikutus. Uuteainekokeiden mukaan hapettava esikäsittely liuottaa merkittävästi prosessissa haitallisia uuteainekomponentteja. Molemmat tulokset vahvistettiin hakekokeiden avulla. Esikäsitellyt hakkeet keittyivät samoissa olosuhteissa nopeammin ja alhaisempaa kappalukuun kuin vertailuhakkeet. Viskositeetti oli alempi kuin vertailuhakkeilla, mutta esikäsiteltyjen hakkeiden saannot olivat samaan H-tekijään keitettäessä jopa hieman suurempia kuin vertailunäytteillä. Tutkittu happi-etanoli-natriumhydroksidiesikäsittely näyttäisi soveltuvan erityisesti lehtipuille normaalin sulfaattikeiton esikäsittelymenetelmäksi. fi
dc.format.extent 1 verkkoaineisto (101 sivua)
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights openAccess fi
dc.subject.other alkalistabilisuus
dc.subject.other hapettava esikäsittely
dc.subject.other sulfaattikeitto
dc.title Puumateriaalin kemiallinen käyttäytyminen sulfaattikeiton alkalisessa etanoliesikäsittelyssä
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2002887124
dc.subject.ysa sellu
dc.subject.ysa massanvalmistus
dc.subject.ysa esikäsittely
dc.subject.ysa hapetus
dc.subject.ysa hiilihydraatit
dc.subject.ysa sulfaatit
dc.subject.ysa selluloosa
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.type.ontasot Licentiate thesis en
dc.contributor.tiedekunta matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sciences en
dc.contributor.laitos kemian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Chemistry en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine soveltava kemia fi
dc.contributor.oppiaine Applied Chemistry en

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record