Marjaana Rajala 2015. Tytöt ja pojat lukijoina. Lukutaito ja lukuharrastuneisuus neljällä lounaissuomalaisella alakoululla. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. 81 s. ja 6 liitettä.
Suomalaisten nuorten lukutaito on viimeisimpien PISA-tutkimusten mukaan heikentynyt. Erityisesti poikien lukutaidon heikkeneminen on herättänyt huolta. Poikien lukutaito on peruskoulun päättövaiheessa tyttöjen lukutaitoa heikompaa. Lukutaito ja lukuharrastuneisuus ovat toisiaan ruokkivia ja toisistaan riippuvaisia. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa luetaan paljon, ja perinteisesti tytöt ovat olleet erityisen ahkeria ja monipuolisia lukijoita. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko tyttöjen ja poikien välinen lukutaitoero havaittavissa jo alakoululuokilla. Tämä tutkimus tarkastelee alakoulun 2.–6. luokkien oppilaiden lukutaitoa ja 6 luokan oppilaiden lukuharrastuneisuutta. Tutkimusaineisto kerättiin neljältä lounaissuomalaiselta alakou
lulta. Lukutaitoa kartoitettiin kansallisesti normitetun ALLU-testistön, eli Ala-asteen Lukutestin osatestien tuloksien yhteenlaskettujen pistemäärien pohjalta. ALLU-testistön osatestien pistemäärien summa kerättiin takautuvasti kuudensien luokkien oppilailta heidän 2.–6. luokkiensa ajalta. Tutkimuksen toisessa osiossa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten lukuharrastuneisuutta mukaillen Saarisen ja Korkiakankaan (2009) lukuharrastuneisuutta kartoittavaa kyselytutkimusta. Kyselytutkimus teetätettiin sähköisenä Webropol-kyselynä samoilla kouluilla lukutaitokartoituksen kanssa.
Tässä tutkimuksessa tyttöjen lukutaito oli ALLU-testin pistemäärien perusteella poikia parempaa. Viidennellä luokalla sukupuolten välinen lukutaitoero oli tilastollisesti merkitsevä. Myös muilla luokka-asteilla, 3. luokkaa lukuun ottamatta, oli nähtävissä tyttöjen poikia parempi lukutaito. Vertailtaessa ALLU-testituloksia eri luokka-asteilla, oli tuloksissa selvä korrelaatio eri luokka-asteiden lukutaitoa kuvaavien pistemäärien välillä. Lukutaito 2. luokalla heijastui selvästi alakoulun viimeiselle luokalle saakka.
Vaikka tytöt käyttivät kirjojen lukemiseen hieman enemmän aikaa kuin pojat, ei tyttöjen ja poikien välillä ollut havaittavissa eroja lukemisen monipuolisuudessa. Sukupuolten välillä ilmeni kuitenkin eroja luettujen kirjallisuustyyppien välillä. Tytöt suosivat romantiikkaa ja pojat huumoria ja erityisesti sarjakuvia. Nuoret lukevat myös samantyyppisiä kirjoja, kuten fantasiakirjoja. Luettujen lehtityyppien suhteen poikien ja tyttöjen välillä oli eroja. Pojat suosivat sarjakuva-, sanoma-, harraste- sekä tietokone- ja pelilehtiä selvästi tyttöjä enemmän. Tytöillä puolestaan nuortenlehdet olivat suosituin lehtiryhmä. Tytöt käyttivät hieman enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa kuin pojat, jotka puolestaan pelasivat selvästi enemmän. Tietokoneen ja älylaitteiden käytöllä ei ollut selvää yhteytä painettujen tekstimateriaalien lukemisen kanssa. Vaikka lukuharrastuneisuudessa ei esiintynyt oleellisia eroja, oli tyttöjen lukutaito poikia parempaa jo alaluokilla. Tämän vuoksi poikien lukutaidon kehittämiseen ja lukuinnon kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
...
