Meaningful life and survival in urban poverty : an ethnographic study on the dimensions of deprivation and anxiety and the coping strategies of a group of cooperative workers in Addis Ababa, Ethiopia

Abstract

Tähän etnografiseen tutkimukseen on haastateltu seitsemää pitopalveluosuuskunnan jäsentä Addis Abebassa, Etiopiassa. Tutkimuksessa tarkastellaan haastateltavien pääasiallisia puutteen ja huolen aiheita, ja heidän henkilökohtaisia selviytymisstrategioitaan urbaanissa köyhyydessä. Kuinka ihmiset määrittelevät ja kokevat erilaiset päivittäiset puutteen ja huolen aiheensa? Mitä voimavaroja haastateltavat voivat käyttää selviytyäkseen urbaanissa köyhyydessä? Olen kytkenyt haastateltavien narratiivit Etiopiassa ja Addis Abebassa parhaillaan käynnissä olevaan yhteiskunnalliseen muutokseen hyödyntäen sekä haastatteluaineistoa että kirjallisuutta liittyen muun muassa urbaanin köyhyyden diskurssin kehitykseen. Ihmisten voimavaroihin ja toimeentuloon keskittyvä näkökulma toimii tutkimuksen viitekehyksenä. Tutkimuksen pääpaino on vastaajien omissa kertomuksissa, ja sitä kautta heidän henkilökohtaisissa tilanteissaan ja sosiaalisissa verkostoissaan. Kolme keskeistä teemaa ovat perhe ja sosiaaliset verkostot, asumistilanne ja olosuhteet sekä mahdollisuudet toimeentuloon ja sen kehittämiseen.

Köyhyyden käsite on herättänyt paljon keskustelua 1970-luvulta alkaen. Köyhyyden käsitteeseen ja vähentämiseen liittyvä toimintaympäristö on hyvin laaja ja moniulotteinen sekä käsitteellisellä tasolla että käytännössä kentällä. Etnografiset menetelmät mahdollistavat ihmisten omien päivittäisten kokemusten dokumentoinnin ja representaation. Mikä heille itselleen on merkityksellistä ja tärkeää? Kuinka he selviytyvät vaikeissa olosuhteissa urbaanissa ympäristössä? Tutkimuksen teoreettinen painopiste on afrikkalaisen urbaanin köyhyyden diskurssin tarkastelussa ja siinä, mikä on etnografisten menetelmien merkitys tässä keskustelussa.

Haastatteluissa esiin nousseita teemoja on pyritty tarkastelemaan haastateltavien omasta perspektiivistä. Ihmisten kokemuksia, arvoja, asenteita, motiiveja ja heidän arkipäiviäisille asioille luomiaan merkityksiä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan etiopialaisen yhteiskunnan murrostilan kontekstissa. Haastateltavien näkemykset heidän omista tarpeistaan, toivestaan, vaikeuksistaan ja esimerkiksi osuuskunnan toimivuudesta toimivat tutkimuksen punaisena lankana. Vastaajien narratiivit on jaoteltu emotionaalisiin ja fyysisiin selviytymiskeinoihin ja selviytymisstrategiat on jaoteltu aktiivisiin, passiivisiin ja sosiaalisiin verkostoihin liittyviksi.

This study draws on ethnographic semi-structured interviews carried out in Addis Ababa, Ethiopia among seven members of a food processing cooperative. The focus of this study is on the respondents' own narratives: How do people themselves define and experience the many dimensions of deprivation and anxiety? What assets are included in their coping strategies in urban poverty? With the source material from the field, together with the literature survey on the discourse of urban poverty and capability and livelihoods perspective frameworks, the links between the situation of the interviewees and the transition of the whole Ethiopian society and Addis Ababa are represented.

This study examines the main causes of deprivation and anxiety in urban poverty, and people's personal survival strategies, as narrated by the interviewees themselves. The emphasis is on their personal situation and social networks. Three core themes are introduced: family and other social networks, housing situation and conditions, and livelihoods development and opportunities. Various debated, diverse and complex categorisations and relationships affect poverty eradication efforts in the global South. Ethnographic research methods make it possible to document and represent what the people on the ground experience in urban environment every day, what is meaningful and important to them, and how they cope in their difficult circumstances. The theoretical part of this study focuses on the discourse of urban poverty in Africa and the contribution of ethnographic research methodology to this discussion.

The issues are presented from the perspective of the persons studied: their experiences, values, attitudes, motives and the meanings they attach to things in their everyday life, and this is contextualised within Ethiopian society. A common thread is the participants' own viewpoints for example on their needs, hopes, difficulties and the functioning of their cooperative. Respondents' narratives are divided into emotional and physical coping strategies, and scrutinised in the context of active, passive or social networks survival strategies.