Kun äiti käyttää väkivaltaa : lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella äitien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa ilmiönä. Tutkimusaineiston olen kerännyt haastattelemalla kahdessa eri kaupungissa työskenteleviä kuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Tutkielmastani valmistui ensin työn teoreettinen viitekehys, jonka jälkeen toteutin haastatteluaineiston keräämisen.

Haastatteluiden tuottaman tiedon avulla yritän vastata alla oleviin asettamiini tutkimusongelmiini. Kuinka usein ja millaisena ilmiönä naisten lapsiinsa kohdistama väkivalta näkyy lastensuojelussa? Määrittyykö ilmiö yhteiskunnassa sosiaaliseksi ongelmaksi? Millaisia seurauksia väkivallasta nähdään olevan? Millaista apua naiset ja lapset tarvitsevat? Miten naisia yritetään yhteiskunnassa auttaa ja millaisia haasteita auttamiseen nähdään liittyvän? Miten yhteiskunnallinen vastuu väkivaltatyössä jakaantuu eri toimijoiden ja viranomaisten kesken? Mitä asialle pitäisi tehdä, kenen pitäisi tehdä ja millaisin keinoin? Miten viranomaisyhteistyö toimii? Millaisia hyviä ja huonoja käytänteitä nähdään olevan? Haastattelut olen analysoinut aineistolähtöisesti sisällön analyysillä huomioiden tutkimuskirjallisuudessakin esitettyjä näkemyksiä.

Pääteemoiksi haastatteluissa ja analyysissäni muodostuivat sosiaalityöntekijöiden kokemat haasteet väkivallan tunnistamisessa ja sanoittamisessa, väkivaltaisen naisen avun hakemisen haasteet, yhteiskunnallinen vastuu ilmiöstä, auttamispalveluiden saatavuus ja monipuolisuus sekä viranomaisyhteistyö ilmiön parissa. Haastateltujen sosiaalityöntekijöiden mukaan naisten lapsiinsa kohdistaman väkivalta ei ole niin marginaalinen ilmiö kuin yleisesti oletetaan. Haastatellut kuvasivat naisen lapseen kohdistamaa väkivaltaa vaietuksi ja paheksutuksi ilmiöksi, johon on sen vuoksi vaikea hakea ja saada apua. Naisten auttamisessa olennaista olisi haastateltujen mielestä monipuolisesti ja riittävästi resursoidut peruspalvelut, joista löytyisi myös väkivaltatyön erikoisosaamista. Viranomaisyhteistyötä sosiaalityöntekijät haluaisivat kehittää selkeämpään ja avoimempaan suuntaan.