© Kuha, 2012. Julkaistu Creative Commons Attribution 4.0. International -lisenssillä.

1600-luku on perinteisesti tunnettu luterilaisen puhdasoppisuuden aikana, jolloin kirkko ja kruunu kontrolloivat tiukasti Ruotsin valtakunnan alamaisten käyttäytymistä ja ajattelua. Papiston mahdollisuudet ylläpitää kirkkokuria olivat kuitenkin rajalliset harvaan asutuilla syrjäseuduilla, kuten Savon maakunnassa. Artikkelissa käsitellään savolaisen rahvaan kirkossakäyntiä sekä poissaoloja kirkosta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjojen avulla selvitetään, miksi poissaolot olivat yleisiä, vaikka kirkossakäynnin laiminlyönnistä seurasi rangaistus. Toisaalta pohditaan sitä, miksi seurakuntalaiset tulivat kirkkoon tärkeinä pyhäpäivinä suurin joukoin jopa papiston kieltoja uhmaten. Artikkelissa osoitetaan, että rahvaan kirkossakäyntiä säätelivät paitsi fyysiset ja sosiaaliset olosuhteet, myös kansankulttuurin ja kansanuskonnon normisto. Seurakuntalaisten käsitykset norminmukaisesta kirkossakäynnistä olivat kytköksissä käsityksiin pyhistä ajankohdista ja poikkesivat siten huomattavasti esivaltojen ihanteista. ...

kirkossakäynti jumalanpalvelukset papisto kirkkokuri rahvas kansa Savo 1660-1710 seurakuntaelämä