Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä

Abstract

Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä diskurssianalyysia ole hyödynnetty kuurojen opettajien näkemyksen tutkimisessa. Kolme aikakautta (1892–1902, 1970–1980 ja 1995–2005) kattavassa työssä tarkasteltiin, miten opettajat representoivat opetustehtävänsä, kuuron oppilaan ja suomalaisen viittomakielen. Aikakausikohtaisten diskurssityyppien hahmottaminen osoitti, että ensimmäisellä aikakaudella vallitsi uskonnollinen diskurssityyppi, toisella aikakaudella kuntouttava ja kolmannella valmentava diskurssityyppi. Diskurssityypeissä esiintyvien diskurssien modaliteettia ja nimeämistapoja tarkkailemalla ilmeni, että opettajakirjoittajien suomenkielinen ja -kulttuurinen lähtökohta vaikutti diskurssien yhdennäköiseen interpersoonalliseen ja ideationaaliseen representoimiseen kaikilla aikakausilla. Diskurssienvälisyys näkyi niin, että opetustehtävää, kuuroa oppilasta ja suomalaista viittomakieltä arvotettiin ja merkityksellistettiin suomen kielen välityksellä. Opetustyö profiloitui kaikilla aikakausilla suomen kielen opetukseksi kuntoutus- ja opetustoimen välityksellä. Kuuroa oppilasta arvotettiin suomen kielen hallinnan perusteella ja suomalaisella viittomakielellä oli ensimmäisellä ja toisella aikakaudella apuvälineen asema. Kolmannella aikakaudella suomalaisen viittomakielen merkitys vähemmistökielenä tiedostettiin, mutta kielen opettamisen kuvattiin aikaisempien aikakausien tapaan tapahtuvan kuntoutus- ja opetustyön avulla. Tulokset osoittavat, että viittomakielisyyttä painottava sosiokulttuurinen näkemys on edelleen vakiinnutettava osaksi viittomakielisten perusopetuksen mentaalista ja fyysistä toimintaviitekehystä.