Punainen myrsky : Suomen työväenlehdistön taistelu vallankumousvuosina 1917 - 1918
Tutkielmassa selvitetään työväenlehdistön suhtautumista vallankumousvuosien 1917 – 1918 tapahtumiin: kuinka lehdet rakensivat työväen (sosialistien) vastakkaisuutta suhteessa porvareihin. Kyse oli toiseuden eli kollektiivisen luokkataisteluminän tuottamisesta oman toiminnan legitimoimiseksi ja vastustajan toiminnan demonisoimiseksi retorisin keinoin. Lisäksi tutkitaan työväenlehdissä esiintyneitä linjaeroja. Ajallisesti tutkielma rajataan Venäjän helmikuun vallankumouksesta Suomen sisällissodan päättymiseen.
Alkuperäislähteinä tutkielmassa käytetään kuutta punaisten ydinalueilla ilmestynyttä työväenliikkeessä vakiintuneen aseman saavuttanutta suurilevikkistä lehteä (Eteenpäin, Kansan Lehti, Kansan Tahto, Sosialisti, Työ ja Työmies) sekä lisäksi yhtä pilalehteä (Kurikka). Tarkastelun kohteena ovat kommentoivat, arvostuksia sisältävät pääkirjoitukset sekä lehdissä julkaistut symboliset runot ja pilakuvat.
Tutkimusmenetelmänä sovelletaan historiallisessa lehdistötutkimuksessa yleisimmin käytettyä laadullista metodia. Sisäinen lähdekritiikki huomioidaan erityisesti, sillä tutkielman kohteena on äärimmäisen propagandistinen aineisto. Propagandan avaamiseksi hyödynnetään Pertti Hemánuksen ja varsinkin Harold D. Lasswellin näkemyksiä propagandasta yhdistettyinä Heikki Luostarisen luomaan käsitykseen viholliskuvan rakentumisesta. Sota-ajan osalta propaganda-analyysissä otetaan huomioon Suomen Kansanvaltuuskunnan sensuuri sekä toimittajien itsesensuuri.
Tutkielmassa tarkastellaan aluksi työväenlehdistön toiminnan historiallista kehittymistä, jonka pohjalta luodaan kokonaiskuva lehdistön käymän retorisen luokkataistelun muuttumisesta luokkasodaksi vuoden 1917 aikana. Sisällissodan osalta kartoitetaan lehtien suhtautumista aseellisen vallankumouksenaikaisiin ilmiöihin ja lopulta rauhankysymykseen sekä kannanottojen pohjalta luotua kuvaa luokkataisteluvihollisesta.
Työväenlehdistön harjoittama propaganda noudatti ensimmäisen maailmansodan aikana yleisesti käytössä ollutta tapaa: omaa toimintaa ylistettiin ja vastustajan mustamaalattiin. Sisällissodan sytyttyä kirjoittelun luonne muuttui jyrkemmäksi. Kyseessä oli kielellinen muutos agitaatiopropagandan suuntaan. Lehtienväliset linjaerot osoittautuivat odotettua vähäisemmiksi. Ne tulivat esille lähinnä aste-eroina, jotka ilmenivät alkuoletuksenkin mukaan vain sotaa edeltäneissä kirjoituksissa.
...
Muu nimeke
Suomen työväenlehdistön taistelu vallankumousvuosina 1917 - 1918Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29535]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
МАКРОСТРУКТУРЫ БОЛЬШЕВИСТСКОЙ ПРОПАГАНДЫ В 1917-ОМ ГОДУ : РЕПРЕЗЕНТАЦИИ, СВЯЗАННЫЕ С ФИНЛЯНДИЕЙ, В ГАЗЕТЕ «ПРАВДА»
Parkkinen, Matti (2018)Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, että millaisia semanttisia makrorakenteita ja representaatioita Suomeen liittyvässä bolševikkipropagandassa esiintyi vuonna 1917. Semanttisilla makrorakenteilla viitataan ... -
Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918
Matikainen, Juha (University of Jyväskylä, 2018)The research topic of this dissertation is the press of the Social Democratic Party of Finland (SDP) from the March revolution of 1917 in Russia to the end of the Finnish Civil War in the spring of 1918. Under research ... -
Kumouksen tyrskyt, kapinat ja myrskyt : käsitehistoriallinen katsaus vallankumouksen käsitteeseen Otto Wille Kuusisen poliittisissa kirjoituksissa ennen ja jälkeen vuoden 1918 sisällissodan
Mäenpää, Arttu (2024)Tämä kandidaatintutkielma sukeltaa vallankumouksen käsitehistoriallisiin syövereihin Otto Wille Kuusisen poliittisten kirjoitusten kautta. Vallankumous sanan suomalaisessa käsitehistoriallisessa kontekstissa merkitsee ... -
Jyväskylä vallankumousvuoden keskellä : Jyväskylän työväestön ja porvariston toiminta vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan
Naumanen, Heikki (2009)Venäjältä helmi-maaliskuun vaihteessa 1917 alkanut vallankumous levisi nopeasti Suomeen. Jyväskylässä ensimmäiset tiedot tsaari Nikolai II kukistumisesta saatiin maaliskuun 16. päivänä paikkakunnalla ilmestyvästä sanomalehti ... -
Kristillisen Työväen Liiton politiikasta vetäytyminen 1917-1922
Heikkilä, Johannes (2017)Tutkielmassani käsittelen Kristillisen Työväen Liiton politiikasta vetäytymistä. Liitto otti osaa poliittisena puolueena vuosien 1907-1919 eduskuntavaaleihin saavuttaen enimmillään kaksi samanaikaista kansanedustajan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.