Working time and family time : experiences of the work and family interface among dual-earning couples in Finland

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tammelin, Mia
dc.date.accessioned 2009-03-24T12:45:03Z
dc.date.available 2009-03-24T12:45:03Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.isbn 978-951-39-3516-0
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3516-0 en
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3516-0
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19730
dc.description.abstract Mia Tammelin tarkasteli tutkimuksessaan perheiden työaikakäytäntöjä vuosien 1977 ja 2003 välisenä aikana, kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä perheiden käyttämiä aikastrategioita. Tutkimus keskittyi kahden työssäkäyvän palkansaajien perheisiin, jotka ovat Suomessa yleisiä, mutta joista ei ole paljon tutkimustietoa. Työaikakäytännöissä ei ole, pitkästä tarkasteluajanjaksosta huolimatta, tapahtunut radikaalia muutosta tai murrosta. Niin sanottu jälkiteollinen työaikaregiimi näkyy kuitenkin työaikakäytännöissä: yhä useampi tekee joko pitkää tai lyhyttä työaikaa ja työskentelee muuhun kuin päiväaikaan. Työ on yhä kiireisempää ja vaikutusmahdollisuudet työaikaan ovat lisääntyneet, mutta työajan ennustettavuus on hankalaa; työntekijöitä tavoitellaan usein työasioissa työajan ulkopuolella.Naisten ja miesten työajoissa on tapahtunut erisuuntaisia muutoksia. Naiset tekevät yhä useammin vuorotyötä ja työn tahti on kiireinen, miesten työajat ovat puolestaan eriytyneet voimakkaammin työajan pituuden suhteen. Yhä useampi miespalkansaaja tekee pitkiä työaikoja. Työajan pituuden ja ajoituksen lisäksi tärkeitä työajan ulottuvuuksia ovat työn kiireisyys, työaika-autonomia ja työajan ennakoitavuus. Kiireen on sanottu olevan yksi uusista sosiaalisista ongelmista. Työkiire kulkeutuu työntekijän mukana kotiin ja heijastuu arjen kokemuksiin. Työaika-autonomia puolestaan mahdollistaa työn sovittamisen yksilöllisesti perheen tarpeisiin. Perheen arjen järjestäminen ja aikakoordinaatio helpottuu, jos työaika on ennakoitavissa, sillä useat perheen hoiva- ja huolenpitotehtävistä ovat aikasidonnaisia.- Siirtyminen kohti 24/7 yhteiskuntaa ja työ- ja ei-työajan välisen rajan liudentuminen vaikuttaa siihen, että työajan ennakointi on jatkossa yhä tärkeämpää työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta, Tammelin sanoo.Perheen aikakoordinaatio on usein naisten tehtävä. Jatkossa on kiinnostavaa, pysyykö tämä rooli naisilla ja jos pysyy niin, mitä tämä merkitsee työelämässä naisten ja miesten välisen tasa-arvon kannalta. Uhkana on, että naisten ja miesten välinen epätasa-arvo kasvaa. Työn ja perheen yhteensovittamisen kokemuksilla on merkitystä käytännön kehittämisen kannalta. Olennaista on tunnistaa, pyritäänkö vähentämään ristiriitaa aiheuttavia tekijöitä vai korostetaanko työn ja perheen toisiaan tukevia rooleja. Jos kehittämistoimet kohdistuvat työaikakäytäntöihin, on tärkeä määritellä mihin työajan ulottuvuuteen ongelmat liittyvät.- Työaikaan kohdentuvien kehittämishankkeiden tulee kohdistua työajan eri ulottuvuuksiin. Keskittyminen työajan pituuteen ei riitä, vaikka se onkin keskeinen tekijä, Tammelin painottaa.Tutkimus toteutettiin monimetodisella lähestymistavalla, siinä käytettiin haastatteluaineistoa ja kolmea tilastoaineistoa. Aineistot ovat: Tilastokeskuksen Työoloaineistot 1977, 1984, 1997 ja 2003, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä psykologian laitoksen ”Kotitalous, työ ja hyvinvointi” aineisto vuosilta 1999 ja 2000, sekä eurooppalainen ”Employment options of the future” vuodelta 1998. Kymmenen pariskuntaa käsittävä haastatteluaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten. fi
dc.description.abstract This study investigates working time and the work-family interface among dual-earning families. The study explores the central aspects of working time: time, timing, tempo, autonomy and predictability of hours. The analysis of the statistical data sources show that working time practices have slightly changed from 1977 to 2003. Increasingly more dual-earners work long or short hours, compared to the standard 35-40 hours a week.There is more shift work, and work is carried out at a higher tempo, but with greater working time autonomy. The predictability of work hours is lost because of frequent contacts outside office hours. The boundaries between work and private life are blurring, but only from the direction of work stretching over to home. In international comparison, it is exceptional that dual-earner men report a slightly higher work-family time conflict than compared to women. The joint family working time of Finnish dual-earners, compared to the EU (15) average, is amongst the highest and dual-earners would prefer a twelve hour reduction in the weekly working time of the family.The analysis of the interviews of ten dual-earner couples identifies four time related strategies: fixed and negotiated schedules, synchronising and off-synchronising, scaling back, and gender role division. Overall, the study finds that the work-family interface is not just about how much time is spent at work, but also about work tempo, scheduling, predictability and autonomy. Dual-earner men and women in Finland have been affected differently by the changing working time regime. In their everyday life, families use strategies for time coordination and the allocation of time. en
dc.format.extent 159 s.
dc.language.iso eng
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;0075-4625 ;355.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3482-8
dc.title Working time and family time : experiences of the work and family interface among dual-earning couples in Finland
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3516-0
dc.subject.ysa perhe-elämä
dc.subject.ysa työelämä
dc.subject.ysa perheet
dc.subject.ysa ansiotyö
dc.subject.ysa yhteensovittaminen
dc.subject.ysa työaika
dc.subject.ysa vapaa-aika
dc.subject.ysa ajankäyttö
dc.subject.ysa suunnittelu
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record