Vaikuttajanaisen identiteetin rakentuminen nuorten musliminaisten tarinoissa

Pro gradu -tutkielmani päähenkilöinä on viisi nuorta vaikuttamistyötä tekevää musliminaista. Nuoret kertovat omia tarinoitaan siitä, miten he määrittelevät itse itsensä vastapainona median ja julkisuuden antamille heitä koskeville stereotyyppisille käsityksille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, a) minkälaisten prosessien kautta nuorten musliminaisten vaikuttajanaisen identiteetti rakentuu ja b) minkälaiseksi vaikuttajanaisen identiteetti muodostuu näiden neuvottelujen ja kamppailujen lopputuloksena. Tutkimuksellinen lähestymistapani paikantuu kerronnalliseen eli narratiiviseen tutkimusotteeseen, jossa lähtökohtana on käsitys identiteetin narratiivisesta rakentumista. Olen poiminut haastateltavien puheesta pieniä tarinoita, joihin olen soveltanut narratiivista analyysia. Tutkielmaa ohjaavina käsitteinä olen käyttänyt autonomian ja kriittisen autonomian käsitteitä, jotka viittaavat hyvinvointitutkija Elina Aaltion määritelmään autonomiasta elämänhallintana, joka on mahdollista saavuttaa ihmisen sisäisten ja ulkoisten voimavarojen tuella. Tutkielman toinen keskeinen käsite eli kriittinen autonomia viittaa yksilön mahdollisuuteen ja kyvykkyyteen tehdä omaa elämäänsä koskevia kriittisiä valintoja tavoitteiden ja vaihtoehtojen suhteen. (Aaltio, 2013.) Islamin usko, oma perhe, sukupuoli, koulutus ja ammatti, rasismin kokemukset, menneisiin tapahtumiin sekä paikkoihin liittyvät kokemukset ja muistot sekä identiteettikriisi muodostavat perustan käänteelle, joka mahdollisti vaikuttajanaisen identiteetin muodostumisen. Nuorten musliminaisten vaikuttajanaisen identiteetistä muodostui hybridi - kerroksinen ja moninainen. Hybridi-identiteetti oli kolmas tila, jossa nuoret tavoittelivat itselleen asettamiaan päämääriä ja osallistuivat vaikuttamistoimintaan. Tutkielman yhteiskunnallisena taustana oleva keskustelu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumisesta, maahanmuuton lisääntymisestä, maahanmuuttajataustaisten nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja moninkertaisesta syrjäytymisriskistä perustelee osaltaan tutkielman ajankohtaisuutta. Tutkielman lopuksi pohdin sitä, mitä tarjottavaa nuorten tarinoilla ja narratiivisella lähestymistavalla voisi olla sosiaalityön ammattilaisille.