Koloratiivirakenteen kehitys itämerensuomalaisissa kielissä

Abstrakti
[Johdanto] Koloratiivirakenne on laajalti itämerensuomalaisissa tunnettu omaleimainen kahden verbin muodostama konstruktio, jossa semantiikka ja syntaksi nivoutuvat toisiinsa. Neutraali verbi nimeää toiminnan (esim. mennä) ja koloratiivinen verbi kuvaa sitä tarkemmin (esim. körötellä). Rakenne voidaan jakaa neljään tyyppiin sillä perusteella, missä järjestyksessä ja muodossa verbit ovat (ks. myös Hamunen 2017: 103). A: neutraali verbi infinitiivissä ja koloratiivinen verbi finiittisenä, esim. mennä körötteli. B: koloratiivinen verbi finiittisenä ja neutraali verbi infinitiivissä, esim. körötteli mennä. C: neutraali verbi finiittisenä ja koloratiivinen verbi finiittisenä , esim. meni körötteli. D: koloratiiinen verbi finiittisenä ja neutraali verbi finiittisenä , esim. körötteli meni. Tässä työssä esittelen rakennetta eri kielten sanakirjoista kerätyn aineiston perusteella ja pyrin selvittämään, mikä on eri tyyppien levikki, millainen suhde niillä on toisiinsa ja mikä voisi olla niiden historiallinen kehitys.
Päätekijä
Aineistotyyppi
Kirjat Kirjan osa
Julkaistu
2020
Sarja
Aiheet
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
Julkaisija
Suomalais-ugrilainen seura
Julkaisun pysyvä osoite
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202011056536Käytä tätä linkitykseen
Emojulkaisun ISBN
978-952-7262-19-1
Vertaisarvioinnin tila
Vertaisarvioitu
ISSN
0355-0230
DOI
https://doi.org/10.33341/sus.11.10
Kieli
suomi
Julkaisussa
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia
Kuuluu julkaisuun
Ёмас сымыӈ нэ̄кве во̄ртур э̄тпост самын патум : Scripta miscellanea in honorem Ulla-Maija Forsberg
Viite
  • Jarva, V. (2020). Koloratiivirakenteen kehitys itämerensuomalaisissa kielissä. In S. Holopainen, J. Kuokkala, J. Saarikivi, & S. Virtanen (Eds.), Ёмас сымыӈ нэ̄кве во̄ртур э̄тпост самын патум : Scripta miscellanea in honorem Ulla-Maija Forsberg. Suomalais-ugrilainen seura. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 275. https://doi.org/10.33341/sus.11.10
Lisenssi
In CopyrightOpen Access
Copyright© Kirjoittaja & Suomalais-Ugrilainen Seura, 2020

Jaa