Temperamentin ja ohjatun liikunnan harrastamisen yhteys päiväkotilapsilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eri temperamenttipiirteet jakautuvat Taitavat Tenavat - tutkimukseen osallistuneiden 3-7 -vuotiaiden lasten välillä ja miten ne ovat yhteydessä lasten ohjatun liikunnan harrastamiseen. Lisäksi halusimme kartoittaa, kuinka moni lapsi harrastaa ohjattua liikuntaa, sekä miten ikä ja sukupuoli vaikuttavat lasten harrastamiseen. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2015-2016 osana Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Taitavat Tenavat - tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 3-7-vuotiaita päiväkotilapsia (N=1238; 572 tyttöä, 564 poikaa) 37:stä ryväsotannalla valitusta päiväkodista 24:ltä eri paikkakunnalta ympäri Suomea. Tiedot lasten temperamenttipiirteistä ja ohjatun liikunnan harrastamisesta kerättiin tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhempien täyttämillä kyselylomakkeilla. Temperamentin tutkimiseen käytettiin Colorado Childhood Temperament -kyselylomaketta (CCTI) (Rowe & Plomin 1977) ja-, ohjatun liikunnan harrastamista selvitettiin Taitavat Tenavat - kyselylomakkeella. Aineisto on analysoitu SPSS - ohjelmaa (IBM SPSS Statistics 24) käyttäen. Aineiston kuvailevassa osiossa käytettiin keskiarvoa (ka) ja keskihajontaa (kh), temperamentin yhteyttä ohjatun liikunnan harrastamiseen tutkittiin yksisuuntaisen ancova-analyysin avulla, temperamentin ja sukupuolen välistä yhteyttä tarkasteltiin t-testillä ja temperamentin ja iän välistä yhteyttä tutkittiin yksisuuntaisella anovaanalyysillä. Tutkimustulokset osoittivat sosiaalisuuden ja emotionaalisuuden olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä ohjatun liikunnan harrastamiseen, sekä sukupuolen ja iän olevan yhteydessä lapsen temperamenttiin ja harrastusvalintaan. Vanhemmat lapset olivat sosiaalisempia ja heidän oli helpompi säilyttää tarkkaavaisuutensa tietyssä asiassa kuin nuorempien. Pojat olivat tutkimuksen mukaan temperamentiltaan tyttöjä aktiivisempia, kun taas tytöt olivat parempia säilyttämään tarkkaavaisuutensa. Ohjatun liikunnan harrastamisen osalta tulokset osoittivat, että yli puolet aineiston lapsista (51.1%) ei harrastanut mitään ohjattua liikuntaa säännöllisesti. Vanhemmat lapset harrastivat ohjattua liikuntaa kokonaisuudessaan enemmän kuin nuoremmat. Pojat harrastivat enemmän joukkueurheilua ja kamppailulajeja, kun taas tytöt harrastivat enemmän esteettisiä lajeja. Temperamentin ja harrastusvalinnan väliset yhteydet tukevat ajatusta siitä, että tietyissä lajeissa ja harrastusmuodoissa on omia lajispesifejä piirteitä, jotka sopivat tietylle temperamentille ja temperamentin piirteille paremmin kuin toiselle. Temperamentin ja harrastusvalinnan yhteydet voivat johtua harrastuksen intensiivisyydestä, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tai harrastuksen aiheuttamien tunnereaktioiden voimakkuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen temperamentti voi tukea tietyssä harrastuksessa tarvittavia ominaisuuksia, tai olla niitä vastaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää valistamalla lapsen vanhempia, kouluja ja muita lapsen lähipiirissä toimivia henkiöitä temperamentin huomioon ottamisen tärkeydestä. Jatkossa tutkimuksen kohteena voisi olla vanhempien vaikutus lapsen harrastusvalintaan, miten paljon lapsi saa itse vaikuttaa siihen mihin hän suuntautuu ja mitä vaikutuksia tällä on esimerkiksi lapsen harrastusten lopettamiseen.

The aim of this study was to examine the associations between temperament and organized physical activity of Finnish 3-7 -year-old kindergarteners who participated in Skilled Kids - study. Additionally we wanted to examine how many of the participants overall take a part in organized physical activity and how the age and gender may affect to the participation among kindergarteners. The data was collected in 2015-2016 as part of University of Jyväskylä`s Faculty of Sport and Health Sciences Skilled Kids - Study. The participants in this study were 3-7-year-old kindergarteners (N=1238; 572 girls, 564 boys), from 37 different kindergartens and 24 different cities around Finland. The participants were selected randomly by using cluster sampling. Information about temperament and participation in organized physical activity were collected by questionnaires from the parents whose children took part in this study. Temperament was examined by Colorado Childhood Temperament questionnaire (CCTI) (Rowe & Plomin 1977), and organized physical activity participation was examined by Skilled Kids - questionnaire. The data was analyzed by using SPSS-program (IBM SPSS Statistics 24). The description of the data was analyzed by using means and standard deviations. Associations between temperament and organized physical activity were analyzed by one-way ancova-analyse, associations between temperament and gender were analyzed by using t-test and associations between temperament and age were analyzed by one-way anova-analyse. Results showed that sociality and emotionality affected statistically significantly the organized physical activity participation, also gender and age had positive associations to both temperament and organized physical activity. Older kids were more social and persisted attention better than the younger kids. Gender differences in temperament were statistically significant in activity and attention-span-persistence. Boys were more active in temperament than girls while girls persisted attention better than boys. According to organized physical activity participation, over half of the participants (51,1%) did not participate in any organized physical activity regularly. Older children participated in organized PA more than younger children. Gender affected statistically significantly the PA children participated in. Boys participated more in team sports and martial arts, while girls participated more in aesthetic sports such as dancing and gymnastics. The associations between temperament and sports support an idea, that certain sports have their own specific features that are compatible with certain temperament types and characteristics. The connection between temperament and the choice of a sport can also depend on the intensity of the sport, social interaction, or the level of emotional intensity caused by the sport. This information can be utilized when informing the child’s parents, school and other actors about the importance of paying attention to the temperament of the child. In the future, it would be interesting to study the role of parents in the child’s sport choices. How much authority does the child have when choosing the hobby and if this fact has an effect on dropping out of sports.