Koulutuksen asiantuntijana vieraassa kulttuurissa : suomalainen koulutusvientiasiantuntijatyö sekä kulttuuriäly

Abstract
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaista koulutusvientiä toteuttavia koulutusvientiasiantuntijoita, heidän työtään ja kykyään toimia vieraassa kulttuurikontekstissa. Koulutusta ei voida sellaisenaan tuotteistaa ja viedä maasta toiseen, minkä seurauksena koulutusvientiä toteutetaan monin eri tavoin. Tässä tutkimuksessa koulutusvientiä tarkastellaan osaamisen vientinä, jolla tarkoitetaan koulutuksen asiantuntijuuden vientiä eli suomalaisten koulutusasiantuntijoiden lähettämistä ulkomaille. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset koulutusvientiasiantuntijat, jotka toimivat expatriaatteina eli ulkomaan kohteeseen lähetettyinä asiantuntijoina. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa toistaiseksi vähän tutkitusta asiantuntijajoukosta, tarkastelemalla koulutusvientiasiantuntijoiden expatriaattityön haasteita, työhön kohdistettuja odotuksia sekä yleisiä arvoja ja asenteita. Tutkimuksen toisena ja tärkeimpänä tehtävänä oli selvittää koulutusvientiasiantuntijoiden kulttuurienvälistä kompetenssia, jota tutkimuksessa selvitettiin kulttuuriälyn käsitteen ja mittarin avulla.. Tutkimuksen tutkimusmetodiksi valittiin Survey ja tutkimus toteutettiin Internet- pohjaisena kyselylomaketutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu 68 (kpl) jyväskyläläisen koulutusvientiyritys EduCluster Finland Oy:n palveluksessa työskennelleestä asiantuntijasta, jotka ovat toimineet eripituisia jaksoja koulutuksen asiantuntijatehtävissä eri puolella maailmaa. Kyselyn tuloksia analysoitiin mm. faktorianalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu mm. asiantuntijuuden, kulttuurienvälisen kompetenssin ja kulttuuriälyn käsitteiden ympärille. Tutkimuksen perusteella koulutusvientiasiantuntijat vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten expatriaattiasiantuntijoita, jotka kuitenkin kohdistivat työhönsä enemmän henkilökohtaisia, itsensä kehittämiseen liittyviä odotuksia. Koulutusvientiasiantuntijat arvioivat oman kulttuuriälynsä verrattain hyvin korkeaksi, vaikka kokivatkin vieraassa kulttuurissa työskentelyn osittain melko haasteelliseksi. Kokonaisuudessaan asiantuntijoiden havaittiin olevan hyvin motivoituneita ja halukkaita työskentelemään erilaisten kulttuurien ja ihmisten kanssa. Globalisaation myötä kansainväliset kohtaamiset tulevat kuitenkin yhä tiiviimmäksi osaksi myös jokaisen suomalaisen arkea. Koulutusvientiä voidaankin pitää vain yhtenä esimerkkinä kulttuurienvälisen osaamisen merkityksen laajemmasta kasvusta.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611174644Use this for linking
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaista koulutusvientiä toteuttavia koulutusvientiasiantuntijoita, heidän työtään ja kykyään toimia vieraassa kulttuurikontekstissa. Koulutusta ei voida sellaisenaan tuotteistaa ja viedä maasta toiseen, minkä seurauksena koulutusvientiä toteutetaan monin eri tavoin. Tässä tutkimuksessa koulutusvientiä tarkastellaan osaamisen vientinä, jolla tarkoitetaan koulutuksen asiantuntijuuden vientiä eli suomalaisten koulutusasiantuntijoiden lähettämistä ulkomaille. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset koulutusvientiasiantuntijat, jotka toimivat expatriaatteina eli ulkomaan kohteeseen lähetettyinä asiantuntijoina. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa toistaiseksi vähän tutkitusta asiantuntijajoukosta, tarkastelemalla koulutusvientiasiantuntijoiden expatriaattityön haasteita, työhön kohdistettuja odotuksia sekä yleisiä arvoja ja asenteita. Tutkimuksen toisena ja tärkeimpänä tehtävänä oli selvittää koulutusvientiasiantuntijoiden kulttuurienvälistä kompetenssia, jota tutkimuksessa selvitettiin kulttuuriälyn käsitteen ja mittarin avulla.. Tutkimuksen tutkimusmetodiksi valittiin Survey ja tutkimus toteutettiin Internet- pohjaisena kyselylomaketutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu 68 (kpl) jyväskyläläisen koulutusvientiyritys EduCluster Finland Oy:n palveluksessa työskennelleestä asiantuntijasta, jotka ovat toimineet eripituisia jaksoja koulutuksen asiantuntijatehtävissä eri puolella maailmaa. Kyselyn tuloksia analysoitiin mm. faktorianalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu mm. asiantuntijuuden, kulttuurienvälisen kompetenssin ja kulttuuriälyn käsitteiden ympärille. Tutkimuksen perusteella koulutusvientiasiantuntijat vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten expatriaattiasiantuntijoita, jotka kuitenkin kohdistivat työhönsä enemmän henkilökohtaisia, itsensä kehittämiseen liittyviä odotuksia. Koulutusvientiasiantuntijat arvioivat oman kulttuuriälynsä verrattain hyvin korkeaksi, vaikka kokivatkin vieraassa kulttuurissa työskentelyn osittain melko haasteelliseksi. Kokonaisuudessaan asiantuntijoiden havaittiin olevan hyvin motivoituneita ja halukkaita työskentelemään erilaisten kulttuurien ja ihmisten kanssa. Globalisaation myötä kansainväliset kohtaamiset tulevat kuitenkin yhä tiiviimmäksi osaksi myös jokaisen suomalaisen arkea. Koulutusvientiä voidaankin pitää vain yhtenä esimerkkinä kulttuurienvälisen osaamisen merkityksen laajemmasta kasvusta.