Onnistunut ohjaus? : abiturienttien kokemuksia opinto-ohjauksesta

Tutkimukseni tavoite on tarkastella opiskelijoiden kokemuksia opinto-ohjauksesta lukiossa. Tutkimuskysymykseni on: miten lukio-opiskelijat kuvaavat kokemuksiaan opinto-ohjauksesta ja minkälaiset ohjaustilanteet ovat heidän mukaansa olleet onnistuneita ja mitkä epäonnistuneita. Aineistonkeruu tapahtui ennalta laaditun teemahaastatteluarungon avulla. Haastateltavien joukkoon kuuluu ns. tavallisen lukion opiskelijoita sekä aikuislukion opiskelijoita. Analyysissa käytän kuvailevaa fenomenologista analyysia, joka pyrkii kuvailemaan haastateltavien kokemuksia. Aluksi tarkastelen jokaisen haastateltavan kokemuksia erikseen ja lopuksi luon niistä yleisen merkitysverkoston, jossa näkyy kaikkien haastateltavien kokemukset, niiden yhtäläisyydet ja erot. Silmiinpistävin tutkimustulos oli se, kuinka suuri ero koettiin olevan luokkamuotoisella ja henkilökohtaisella ohjauksella. Henkilökohtaisissa ohjaustilanteissa ohjaaja paneutuu opiskelijoiden asioihin hyvin, kuuntelee ja on kiinnostunut. Luokkamuotoisessa ohjauksessa taas opiskelijan yksilöllisyys hukkuu massaan, eikä ohjaaja enää tunnu tavoittavan yhteyttä ohjattaviinsa.Luokkatuntien tilalla voisi abiturienttien mukaan olla yksilöllisempää toimintaa. Tunneilla istumisen sijaan voitaisiin tehdä harjoittelujaksoja ja tutustua sitä myötä konkreettisemmin kiinnostaviin ammatteihin. Opinto-ohjauksessa tarvittaisiin lisää aikaa siihen, että opinto-ohjaajat ehtisivät valmistella kunnolla luokkatunnit tai pohtia mahdollisia vaihtoehtoja niille. Ohjausjärjestelmää voitaisiin kehittää myös kokonaistuntijaon osalta. Voitaisiinko Suomessa ottaa mallia ruotsalaisesta järjestelmästä, jossa luokkamuotoista ohjausta on paljon vähemmän ja henkilökohtaista puolestaan enemmän?