Kolmas sektori sosiaalisen asuntotuotannon kentällä : ylioppilaskylä sosiaalisen pääoman lähteenä

Tutkimukseni tehtävänä on selvittää kolmannen sektorin roolia sosiaalisessa asuntotuotannossa. Tarkastelen, mitä mahdollisuuksia ja haasteita asunto- ja asumispalvelutuotantoon liittyy, kun tuottajana ei ole yksityinen tai julkinen toimija. Tutkin asiaa sekä kolmannen sektorin organisaation että organisaation asiakkaiden näkökulmista, joista viimeksi mainittu saa kuitenkin enemmän painoarvoa. Hypoteesina on, että kolmannen sektorin asuntotuotanto voi vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyden kokemusta edistämällä verkostoitumista. Yhteisöllisyydellä taas voi olla positiivisia vaikutuksia yksilöiden sosiaalisen pääoman määrään. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen: ensimmäinen osa koostuu Kortepohjan ylioppilaskylän henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kyselyvastauksista, toinen ylioppilaskylän asukkaiden vastauksista. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt laadullista sisällönanalyysiä. Kenties merkittävin aineistosta tekemäni johtopäätös on, että kolmannen sektorin asuntotuotanto voi johtaa sosiaalisen pääoman karttumiseen, mutta tässä tapauksessa sosiaalinen pääoma valuu ns. fokusryhmille. Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaat eivät juurikaan tunne yhteenkuuluvuutta keskenään, vaikka kylässä on panostettu yhteisöllisyyteen monella tapaa. Asukkaiden juurtuminen ja sitoutuminen paikkaan on heikkoa, mikä johtaa herkästi passiivisuuteen asuinalueeseen liittyvien asioiden suhteen.