The negative cycle : a longitudinal study of externalising behaviours, learning motivation and academic performance in school-age children
Abstract
This dissertation comprises three individual research articles investigating longitudinal mechanisms between different externalising behaviour symptoms, learning motivation, academic and social adjustment, and their prediction of later academic performance during later primary school years and during the transition to lower secondary school. This research is part of the ISKE longitudinal study, which followed 588 fifth-grade students until the end of seventh grade.
Study I examined the longitudinal interaction between a) externalising behaviour symptoms composite and academic performance, b) attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) symptoms and academic performance and c) conduct disorder (CDs) symptoms and academic performance during the transition, while considering child- and family-related covariates (e.g., sex, standardised test scores and parental education level). Study II investigated concurrent and longitudinal associations between ADHD and CD symptoms (separately) with maladaptive achievement strategies (MAS) between fifth and sixth grades, and how they predict academic performance after school transition. Finally, Study III focussed on the mechanisms of how ADHD symptoms interact with social and academic adjustment and tax academic performance during the first year of lower secondary school, as well as possible sex differences in the mechanisms.
The results suggest that during this phase in education, ADHD symptoms in particular pose a significant risk for decreasing academic performance. They seem to exert longitudinal effects on later academic performance, and even when child- and family-related variables are controlled, they are associated reciprocally with MAS. Furthermore, the negative effects tax academic performance during the transition to lower secondary school. MAS also seem to exert mediating effects on the negative association between ADHD symptoms and later academic performance. Additionally, the mechanism of how ADHD symptoms tax academic performance was found to be different with males and females. It also is possible that, particularly among girls, inattention’s effect becomes more prominent in lower secondary school. Therefore, early detection of ADHD symptoms and MAS in primary school and targeted support before and during school transition are needed.
Tämä kolmesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirjatutkimus kohdistui pitkän aikavälin vaikutusmekanismeihin ulospäin suuntautuvien käytösongelmien, oppimismotivaation, akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen ja koulumenestyksen välillä. Tutkimus on osa ISKE-hanketta, jossa seurattiin 588 viidesluokkalaista oppilasta yli yläkoulusiirtymän, aina seitsemännen luokan loppuun asti. Osatutkimuksessa 1 tutkittiin a) ulospäin suuntautuvien käytösongelmien (summa) ja koulumenestyksen, b) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) oireiden ja koulumenestyksen sekä c) käytöshäiriöoireiden ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä kuudennen ja seitsemännen luokan välillä. Lisäksi kontrolloitiin lapseen ja perheeseen liittyviä muuttujia (esim. sukupuoli, standardoidut testitulokset, huoltajien koulutustaso). Osatutkimuksessa 2 tutkittiin, miten ADHD-oireet ja käytöshäiriöoireet erikseen olivat vuorovaikutuksessa negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa alakoulun viimeisinä vuosina, ja miten tämä heijastui seitsemännen luokan koulumenestykseen. Osatutkimuksessa 3 tutkittiin akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen välittäviä mekanismeja, joiden kautta ADHD-oireet verottavat koulumenestystä ensimmäisen yläkouluvuoden aikana sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja näissä mekanismeissa. Tulokset osoittavat, että tässä kehitysvaiheessa erityisesti ADHD-oireet ovat riski heikkenevälle koulumenestykselle. Niillä on pitkän aikavälin negatiivisia vaikutuksia koulumenestykseen myös silloin kun lapseen ja perheeseen liittyviä tekijöitä kontrolloidaan, ne vaikuttavat negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa toisiaan vahvistaen, ja nämä negatiiviset vaikutukset heijastuvat yli koulusiirtymän. Lisäksi negatiiviset suoritusstrategiat välittävät ADHD-oireiden vaikutusta koulumenestykseen pojilla, mutta tytöillä oireiden vaikutus on suora. On myös mahdollista, että tarkkaamattomuusoireiden vaikutukset vahvistuvat tytöillä vasta yläkoulussa. ADHD-oireiden ja negatiivisten suoritusstrategioiden varhainen tunnistaminen alakoulussa sekä kohdennettu tuki ennen koulusiirtymää ja sen aikana ovat tarpeen.
Tämä kolmesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirjatutkimus kohdistui pitkän aikavälin vaikutusmekanismeihin ulospäin suuntautuvien käytösongelmien, oppimismotivaation, akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen ja koulumenestyksen välillä. Tutkimus on osa ISKE-hanketta, jossa seurattiin 588 viidesluokkalaista oppilasta yli yläkoulusiirtymän, aina seitsemännen luokan loppuun asti. Osatutkimuksessa 1 tutkittiin a) ulospäin suuntautuvien käytösongelmien (summa) ja koulumenestyksen, b) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) oireiden ja koulumenestyksen sekä c) käytöshäiriöoireiden ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä kuudennen ja seitsemännen luokan välillä. Lisäksi kontrolloitiin lapseen ja perheeseen liittyviä muuttujia (esim. sukupuoli, standardoidut testitulokset, huoltajien koulutustaso). Osatutkimuksessa 2 tutkittiin, miten ADHD-oireet ja käytöshäiriöoireet erikseen olivat vuorovaikutuksessa negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa alakoulun viimeisinä vuosina, ja miten tämä heijastui seitsemännen luokan koulumenestykseen. Osatutkimuksessa 3 tutkittiin akateemisen ja sosiaalisen sopeutumisen välittäviä mekanismeja, joiden kautta ADHD-oireet verottavat koulumenestystä ensimmäisen yläkouluvuoden aikana sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja näissä mekanismeissa. Tulokset osoittavat, että tässä kehitysvaiheessa erityisesti ADHD-oireet ovat riski heikkenevälle koulumenestykselle. Niillä on pitkän aikavälin negatiivisia vaikutuksia koulumenestykseen myös silloin kun lapseen ja perheeseen liittyviä tekijöitä kontrolloidaan, ne vaikuttavat negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa toisiaan vahvistaen, ja nämä negatiiviset vaikutukset heijastuvat yli koulusiirtymän. Lisäksi negatiiviset suoritusstrategiat välittävät ADHD-oireiden vaikutusta koulumenestykseen pojilla, mutta tytöillä oireiden vaikutus on suora. On myös mahdollista, että tarkkaamattomuusoireiden vaikutukset vahvistuvat tytöillä vasta yläkoulussa. ADHD-oireiden ja negatiivisten suoritusstrategioiden varhainen tunnistaminen alakoulussa sekä kohdennettu tuki ennen koulusiirtymää ja sen aikana ovat tarpeen.
Main Author
Format
Theses
Doctoral thesis
Published
2024
Series
ISBN
978-951-39-9830-1
Publisher
Jyväskylän yliopisto
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9830-1Use this for linking
ISSN
2489-9003
Language
English
Published in
JYU Dissertations
Contains publications
- Artikkeli I: Palmu, I., Närhi, V., & Savolainen, H. (2018). Externalizing behaviour and academic performance : the cross-lagged relationship during school transition. Emotional and Behavioural Difficulties, 23(2), 111-126. DOI: 10.1080/13632752.2017.1376968
- Artikkeli II: Palmu, I., Määttä, S. J., Närhi, V. M., & Savolainen, H. K. (2023). ADHD symptoms and maladaptive achievement strategies : the reciprocal prediction of academic performance beyond the transition to middle school. Emotional and Behavioural Difficulties, 28(1), 3-17. DOI: 10.1080/13632752.2023.2189404
- Artikkeli III: Palmu, I. R., Määttä, S. J., Närhi, V. M., & Savolainen, H. K. (2023). ADHD-symptoms and transition to middle school : the effects of academic and social adjustment. European Journal of Special Needs Education, Early online. DOI: 10.1080/08856257.2023.2191106. JYX: jyx.jyu.fi/handle/123456789/89293
Copyright© The Author & University of Jyväskylä