”Ammattilaisena sieltä löytää kyllä asioita, jos on tosi hyvä suodatin” : suomalaisten sertifioitujen urheilufysioterapeuttien kokemuksia sosiaalisen median käytöstä ammatillisiin tarkoituksiin

Abstract

Yli 80 % suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa ja sitä hyödynnetään myös ammatillisesti yhä enenevissä määrin. Myös suomalaiset sertifioidut urheilufysioterapeutit käyttävät sosiaalista mediaa ammatillisiin tarkoituksiin. Aiemman tutkimustiedon valossa terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät sosiaalista mediaa ammatillisiin tarkoituksiin pääasiassa markkinoinnissa. Laadullista tutkimustietoa ilmiöstä ei ole saatavilla suomalaisten urheilufysioterapeuttien viitekehyksessä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia suomalaisilla sertifioiduilla urheilufysioterapeuteilla on sosiaalisen median käytöstä ammatillisiin tarkoituksiin.

Laadullinen haastattelututkimus toteutettiin metodologisesti fenomenologis-hermeneuttisella lähestymistavalla hyödyntäen refleksiivistä temaattista analyysia. Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista sertifioitua urheilufysioterapeuttia. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla etäyhteydellä touko-kesäkuussa 2023. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin. Tulokset kuvaavat osallistujien kokemuksia sosiaalisen median ammatillisesta käytöstä haastatteluhetkellä.

Suomalaisten sertifioitujen urheilufysioterapeuttien kokemuksista sosiaalisen median ammatillisesta käytöstä muodostettiin neljä pääteemaa, jotka rakentuivat kolmesta tai neljästä alateemasta. Ensimmäinen pääteema: ’Sosiaalisessa mediassa tavoitellaan näkyvyyttä’ rakentui neljästä alateemasta: ’alustoja käytetään markkinointiin ja tiedottamiseen’, ’urheilufysioterapiaa voi tuoda näkyväksi’, ’mahdollisuus verkostoitua’ ja ’julkaisun laadulla on merkitystä huomion tavoittamisessa’. Toinen pääteema: ’Sosiaalinen media tiedon lähteenä’ rakentui kolmesta alateemasta: ’laadukasta tietoa ja ideoita työhön’, ’yksipuolista sekä laadutonta tietoa, johon liittyy haasteita’ ja ’mahdollisuus passiivisemman lukijan rooliin’. Kolmas pääteema: ’Sosiaalinen media herättää pohdintaa eettisyydestä’ rakentui kolmesta alateemasta: ’eettisyys otetaan huomioon’, ’tahallista ja tahatonta epäeettistä toimintaa’ ja ’eettiseen käyttäytymiseen liittyy epävarmuutta’. Neljäs pääteema: ’Sosiaalisen median käyttö on nopeatempoista ja kuormittavaa’ rakentui kolmesta alateemasta: ’aikaa vievää ja raskasta’, ’nopeatempoista ja resurssia vaativaa’ ja ’sosiaalisessa mediassa provosoidaan’.

Tämän pro gradu -tutkielman tulokset tukevat tarvetta rakentaa ohjeistus sosiaalisen median käytöstä ammatillisiin tarkoituksiin suomalaisessa viitekehyksessä sertifioiduille urheilufysioterapeuteille. Ohjeistusten avulla voitaisiin tukea sertifioituja urheilufysioterapeutteja vastuullisessa ja työhyvinvointia tukevassa sosiaalisen median ammatillisessa käytössä. Lisäksi olisi tärkeää herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa olevasta tiedon luotettavuudesta ja kannustaa sosiaalista mediaa ammatillisesti hyödyntäviä kuluttajia kehittämään omaa kriittistä tiedon lukutaitoaan.

More than 80% of the Finnish population use social media, and professionally it is increasingly utilized. Certified sports physiotherapists are as well active in using social media for professional purposes. Previous research has shown that healthcare professionals use social media platforms mainly for marketing purposes. There is lack of qualitative research data regarding the phenomenon in the sports physiotherapy context. Therefore, the purpose of this study was to find out what kind of experiences Finnish certified sports physiotherapists have regarding using social media for professional purposes.

This qualitative interview study was conducted using a phenomenology hermeneutic approach, utilizing reflexive thematic analysis. A total of five certified sports physiotherapists took part in the study. Material was collected through individual online interviews in May and June 2023. Afterwards the interviews were transcribed and then analyzed. The results describe the participants’ experiences of using social media for professional purposes at the time of the interview.

Finnish sports physiotherapists’ experiences of using social media for professional purposes consisted of four main themes, which were constructed from three to four sub-themes. The first main theme: ‘The aim of social media is visibility’ was constructed by four sub-themes: ‘platforms are used for marketing and informing’, ‘sports physiotherapy can be made visible’, ‘opportunity to network’ and ‘the quality of the post is important in gaining attention’. The second main theme: ‘Social media as a source of information’ was constructed by three sub-themes: ‘quality information and ideas for work’, ‘one-sided and low-quality information, which is associated with challenges’ and ‘the opportunity to be a more passive reader’. The third main theme: ‘Social media raises reflection on ethics’ was constructed by three sub-themes: ‘ethics are taken into account’, ‘intentional and unintentional unethical behavior’ and ‘ethical behavior involves uncertainty’. The fourth main theme: ‘The usage of social media is fast-paced and burdensome’ was constructed by three sub-themes: ‘time-consuming and heavy’, ‘fast-paced and resource-demanding’ and ‘there is provocation’.

The results of this study support the need to build social media guidelines for professional purposes for certified sports physiotherapists in the Finnish context. With the help of the guidelines, certified sports physiotherapists could be supported in a responsible and well-being-supportive usage of social media for professional purposes. Moreover, it would be important to raise discussion about the reliability of information that can be found on social media and to encourage consumers of social media for professional purposes to develop their critical reading skills.