Henkilöautoriippuvuutta selittävät tekijät jääkiekkoharrastuksessa : kyselytutkimus harrastusmatkojen liikkumiskäytänteistä ja kulkutapamuutoksen mahdollistavista tekijöistä JYP Juniorit ry:ssä

Abstract

Suomalaiset lapset kulkevat koulumatkansa pääsääntöisesti itsenäisesti ja kestäviä kulkutapoja käyttäen, mutta matkat organisoituihin vapaa-ajan harrastuksiin kuljetaan usein aikuisen kanssa ja henkilöautolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia JYP Juniorit ry:ssä harrastaneiden lasten ja heidän perheidensä liikkumiskäytänteitä sekä tunnistaa keskeisiä henkilöautoriippuvuutta selittäviä ja lasten itsenäiseen liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä jääkiekkoharrastusmatkoilla. Teoreettinen viitekehys rakentui yhteiskuntatieteellisestä liikkumisen ja ympäristöhallinnan tutkimuksesta sekä sosiaalisten käytänteiden teoriasta. Lisäksi työn teoriaosassa esitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön keskeisimmät poliittiset tavoitteet ja ohjauskeinot sekä lasten itsenäisestä liikkumisesta ja liikkumiskäytänteistä tehtyä tutkimusta. Tutkimusaineiston muodosti seuran U10-U14-joukkueissa kaudella 2019–2020 harrastaneiden lasten vanhemmilta kerätty kyselyaineisto. Kysely oli tehty osana Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE)-tutkimushanketta. Kyselytuloksia analysoitiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmetodeja hyödyntäen.

Tutkimustulosten perusteella JYP Junioreissa harrastavat lapset kulkivat koulumatkansa pääsääntöisesti pyöräillen tai kävellen, kun taas lyhyetkin matkat jääkiekkoharjoituksiin kuljettiin henkilöauton kyydissä, joko yksin tai kimppakyydillä muiden lasten kanssa. Merkittävimpiä harjoitusmatkojen henkilöautoriippuvuutta selittäviä tekijöitä olivat jääkiekkovarusteiden kuljettamistarve, kiireinen arki ja autoilun nopeus, haastavat harjoitusajat sekä matkan pituus. Lisäksi vanhempien omat liikkumiskäytännöt olivat erittäin henkilöautopainotteiset ja vanhemmat yhdistivät kyyditsemiskäytäntöön lasten turvallisuutta ja hyvinvointia korostavia merkityksiä sekä muita arkisia käytäntöjä.

JYP Junioreiden vanhemmat suhtautuivat erittäin myönteisesti lasten itsenäiseen liikkumiseen sekä aktiivisten kulkutapojen edistämiseen. Kestävien ja aktiivisten kulkutapojen edistämisessä huomattavasti tärkeämpää oli kuitenkin lasten liikunnan määrän lisääminen kuin liikennepäästöjen vähentäminen. Lisäksi vain noin puolet vanhemmista piti ylipäätään ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviä muutoksia aiheellisina jääkiekkoharrastuksessa. Muutokset aiheellisiksi kokeneet vanhemmat peräänkuuluttivat toimia erityisesti lasten ja varusteiden kyyditystarpeen vähentämiseksi.

Tutkimusta lasten harrastusmatkojen kulkutapoja selittävistä tekijöistä on toistaiseksi tehty vain vähän. Sosiaalisten käytänteiden teoria tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen lähestymistavan tutkia liikkumiseen ja eri kulkutapoihin kytkeytyviä tekijöitä ja muita käytänteitä. Jatkossa olisi mielenkiintoista pureutua liikkumiskäytänteisiin myös kyselytutkimusta syvällisemmin hyödyntämällä laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten haastattelututkimusta.

Finnish children generally go to school independently by using sustainable travel modes, but trips to organized leisure activities are often made with an adult and by car. The purpose of this study was to examine the mobility practices of children and their families in the hockey club JYP Juniorit and to identify key factors explaining car dependency and contributing to the independent mobility of children on ice hockey practice trips. The theoretical framework was based on social science research on mobility and environmental governing and the theory of social practices. In addition, the theoretical part of the work presents the main policy objectives and instruments for the promotion of walking and cycling, as well as research on the independent mobility and mobility practices of children. The research data was formed by survey data collected from parents of children who played in the club's U10-U14 teams in the 2019-2020 season. The survey had been conducted as part of the Healthy Lifestyles to Boost Sustainable Growth (STYLE) research project. The survey results were analysed using both quantitative and qualitative research methods.

Based on the findings, children engaged in JYP Juniorit went to school mainly by bike or on foot, while even short trips to hockey practice were taken by car either on their own or through informal carpooling with other children. The most significant factors explaining car dependency on training trips were the need to carry hockey equipment, busy everyday life and speed of car, challenging training times, and length of the trip. In addition, parents' own mobility practices were highly car-oriented and parents combined the meanings of children's safety and well-being as well as other everyday practices with the practice of chauffeuring.

Parents of JYP Juniors were very positive about the independent mobility of children and the promotion of active travel modes. However, more important in promoting sustainable and active modes of travel was to increase the amount of physical activity in children than reducing traffic emissions. In addition, only about half of parents thought changes aimed at reducing environmental harm were appropriate in the hockey hobby at all. Parents who experienced the changes were necessary called for action, particularly to reduce the need for chauffeuring children and the hockey equipment.

So far, little research has been done on factors explaining the modes of travel on children's hobby-related trips. However, the social practice theory provides an interesting approach to study the factors and other social practices that are linked to mobility and different travel modes. In the future, it would also be interesting to delve into mobility practices more deeply by using qualitative research methods, such as interview research.