Oppilaan fyysisen aktiivisuuden ja koululiikunnan arvosanan yhteys liikuntatuntien aikaiseen koettuun motivaatioilmastoon

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysisellä aktiivisuudella ja koululiikunnan arvosanoilla yhteyttä koettuun motivaatioilmastoon liikuntatunneilla ja selittävätkö nämä muuttujat tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston muodostumista. Selvitimme myös, onko fyysisessä aktiivisuudessa, motivaatioilmastossa sekä koululiikunnan arvosanoissa sukupuolieroja. Muuttujia on tutkittu enemmän yläkouluissa ja lukioissa, minkä vuoksi tutkimme nyt kyseisiä muuttujia alakoulun liikunnanopetuksen näkökulmasta. Muuttujien selitysosuutta tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kannalta ei ole tietääksemme tutkittu aiemmin, minkä vuoksi perehdymme myös siihen tarkemmin.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto on kerätty vuonna 2011 Jyväskylän yliopiston Liikuntatunnit kaikille aktiiviseksi -CDG-hankkeen yhteydessä. Hankkeen tarkoitus oli selvittää oppilaiden koululiikuntaan, kouluajan ulkopuoliseen fyysiseen aktiivisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä asioita. Aineisto kerättiin kahdesta jyväskyläläisestä koulusta ja siihen osallistui yhteensä 372 4.–6.-luokkalaista oppilasta. Emme olleet itse mukana aineiston keräämisessä. Valitsimme kyselylomakkeesta analyysiin osiot, jotka liittyivät fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen sekä koettuun motivaatioilmastoon sekä kyselyn taustamuuttujista oppilaiden koululiikunnan arvosanaan sekä sukupuoleen. Vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS-ohjelmalla (riippumattomien otosten T-testi, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin sekä lineaarinen regressioanalyysi).

Tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden keskiarvoissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja. Poikien fyysisen aktiivisuuden keskiarvo oli sekä tavallisen että edellisen viikon osalta tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin tytöillä. Poikien liikunnan arvosanojen keskiarvo oli hieman tyttöjä korkeampi, mutta sukupuolten väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukeva motivaatioilmasto, autonomiaa tukeva motivaatioilmasto sekä fyysinen aktiivisuus korreloivat tilastollisesti merkitsevästi tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kanssa. Fyysinen aktiivisuus, sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukeva motivaatioilmasto sekä autonomiaa tukeva motivaatioilmasto selittivät koettua tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa koko aineistossa 23 prosenttia, tytöillä 29 prosenttia ja pojilla 17 prosenttia. Liikunnan arvosana ei selittänyt koettua tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa lainkaan.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta fyysisen aktiivisuuden ja psykologisten perustarpeiden tukevan tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston muodostumista. Opettajat voivat hyödyntää tätä tietoa ottamalla tuntien suunnittelussa huomioon autonomian sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteutumisen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus korreloi motivaatioilmaston ulottuvuuksista eniten tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kanssa, minkä vuoksi esimerkiksi ryhmäytymiseen, yhteistyötaitoihin sekä ryhmädynamiikkaan on syytä kiinnittää huomiota.

The purpose of this study was to determine if the physical activity and PE grades are related to motivational climate during PE lessons and also if the variables explain the task-oriented climate in physical education. We also examined if there are gender-differences in pupils’ physical activity, motivational climate and PE grades. These variables have been considered more in adolescents so we are focusing on elementary school students. In our knowledge it has not been studied before if these variables explain the task-oriented climate.

The data was collected using quantitative methods and a questionnare survey in 2011. The data collection was a part of University of Jyväskylä’s CDG- project which aimed to examine factors concerning physical education, leisure-time physical activity and social skills. We did not participate in data collection and coding. The data was collected from two Finnish elementary schools and there was 372 participants who were 4th-6th grade students. We analyzed the answers quantitatively with SPSS (Independent Samples T-test, Pearson’s Correlation and Linear Regression Model with ENTER-method).

There were statistically significant differences between boys and girls in physical activity levels. Boys had slightly higher mean in PE grades compared to girls but the gender-differences were not statistically significant. From the dimensions of the motivational climate, social relatedness and autonomy had statistically significant association with task-oriented climate. Physical activity levels also correlated statistically significantly with task-oriented climate. These three variables explained 23 percents of the variation in task-oriented climate throughout the data, within girls (29 %) and boys (17 %). PE grades did not explain the task-oriented climate.

According to the results, physical activity and psychological needs do support the task-oriented climate in physical education. Teachers can utilize this by taking into account social relatedness and autonomy during the lessons. Social relatedness correlated the most with the task-oriented climate so it is important to pay attention to group dynamics and cooperation skills in physical education to create a task-oriented climate.