Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBottas, Reijo
dc.contributor.authorOras, Mira
dc.date.accessioned2023-05-11T05:25:15Z
dc.date.available2023-05-11T05:25:15Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86882
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin jälkeistä aikaa. Reformi vaikutti eniten työelämässä oppimisen määrän kasvuun ja sitä kautta työelämän edustajien ja työpaikkojen opetusvastuu lisääntyi. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat työelämässä oppimisen jakson onnistumiseen vaikuttavat tekijät ja minkälainen merkitys koetaan työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tutkinnon osan opettamisella olevan ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tutkinnon osan osaamistavoitteiden sisällyttämisellä työelämässä oppimisen jaksolle voisi olla sekä voitaisiinko sillä vaikuttaa opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen, työkykyisyyteen sekä liikuntasuhteeseen. Työelämän edustajien, opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta aihetta on tutkittu vain vähän, jonka vuoksi näkökulma valittiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin työelämän edustajien, opettajien ja opiskelijoiden puolistrukturoiduin haastatteluin. Litteroitua aineistoa kertyi 79 sivua fonttikoolla 12. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysin avulla pyrittiin lisäämään ymmärrystä haastateltavien kokemuksista. Tämän takia tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis- - hermeneuttinen. Tutkimuksen perusteella työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat työelämässä ohjaamiseen varatut resurssit, vastuunjako koulutuksen järjestäjän kanssa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kolmikantayhteisön eli työelämän edustajan, koulutuksen järjestäjän edustajan sekä opiskelijan välillä. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tutkinnon osan opettaminen oppilaitoksessa koettiin tärkeänä opiskelijoiden oman fyysisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tilan ymmärtämiseen sekä liikuntasuhteen löytymiseen. Sitä kautta yhteys työelämässä jaksamiseen ja työkykyisyyden ylläpitämiseen ymmärrettiin. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tutkinnon osan sisällyttäminen työelämässä oppimiseen jaksoon nähtiin integroinnin keinoin mahdolliseksi. Lisäksi koettiin, että työelämän esimerkillä ja kannustuksella liikkumiseen voisi olla positiivinen vaikutus opiskelijan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Integroinnilla ei kuitenkaan haluta poistaa liikunnan ja hyvinvointitekijöiden opetusta oppilaitoksesta, koska ne koettiin opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta tärkeinä opintoina. Tutkimuksen perusteella liikuntaa tulisi lisätä oppilaitoksissa sekä tarkastella integroinnin mahdollisuutta laajemmin. Integrointia voidaan lisätä sekä työelämässä oppimisen jaksolle, kuormittamatta kuitenkaan työelämän edustajia sekä ammatillisiin opintoihin. Näillä toimilla vaikutettaisiin positiivisesti opiskelijan liikuntakäyttäytymiseen ja liikuntasuhteeseen sekä sitä kautta heidän tulevaan työelämään, työelämätaitoihin ja työkykyiseen.fi
dc.description.abstractThis study looked at the period after the 2018 reform of vocational education and training. The main impact of the reform was the increase in the amount of work-based learning, which increased the teaching responsibilities of employers and workplaces. The study explored the factors that influence the success of a period of work-based learning and the perceived importance of teaching a component on maintaining work capacity and well-being in VET. The study also explored the potential of including the objectives of the competences of the Work Capability and Wellbeing component in the work-based learning sequence and whether this could have an impact on students' physical fitness, work ability and physical activity attitudes. There has been little research on this topic from the perspective of working life representatives, teachers and students, which is why this perspective was chosen. The data was collected through semi-structured interviews with representatives of working life, teachers and students. The transcribed data consisted of 79 pages with font size 12. The data was analyzed using a data-driven content analysis. Content analysis was used to increase understanding of the experiences of the interviewees. For this reason, the scientific-philosophical approach of the study is phenomenological-hermeneutic. According to the study, the factors that influence the success of work-based learning are the resources allocated to guidance in working life, the division of responsibilities with the training provider, and the cooperation and interaction skills between the tripartite community, i.e. the representative of working life, the representative of the training provider and the student. The teaching of the fitness and wellbeing component of the qualification in the educational institution was seen as important in relation to the students' understanding of their own physical fitness and wellbeing status and their ability to find a relationship with physical activity. Through this, the link to work-life balance and maintaining job satisfaction was understood. It was seen as possible to include a module on maintaining fitness and wellbeing at work in the work-based learning module by means of integration. It was also felt that the example of working life and encouragement to exercise could have a positive effect on the maintenance of physical fitness and well-being of students. However, integration was not intended to remove the teaching of physical activity and well-being from the institution, as these were seen as important subjects for the maintenance and development of students' physical fitness. The study suggests that more physical education should be provided in schools and that the possibility of integration should be explored more widely. Integration can be increased both in the work-based learning cycle, without overburdening those in the workplace, and in vocational studies. These measures would have a positive impact on students' physical activity behavior and their relationship with physical activity, and thus on their future working life, work skills and employability.en
dc.format.extent79
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.titleIntegroinnin mahdollisuus tukee liikuntasuhteen kehittymistä : kolmikantayhteisön kokemuksia ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305112961
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysotyössäoppiminen
dc.subject.ysouudistukset
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysoammatillinen koulutus
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysofyysinen hyvinvointi
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright