Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKangas, Annika
dc.contributor.authorPynnönen, Sari
dc.contributor.authorMäkipää, Raisa
dc.contributor.authorKomonen, Atte
dc.contributor.authorHalme, Panu
dc.date.accessioned2023-01-11T10:06:40Z
dc.date.available2023-01-11T10:06:40Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.citationKangas, A., Pynnönen, S., Mäkipää, R., Komonen, A., & Halme, P. (2022). Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista. <i>Metsätieteen aikakauskirja</i>, <i>2022</i>, Article 10761. <a href="https://doi.org/10.14214/ma.10761" target="_blank">https://doi.org/10.14214/ma.10761</a>
dc.identifier.otherCONVID_164939856
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84924
dc.description.abstractSuomalaisen metsäpolitiikan keskeinen päämäärä on jo yli sadan vuoden ajan ollut puuntuotannollinen kestävyys, mutta metsätalouden kestävyyden tarkastelu on laajentunut yhteiskunnallisten tarpeiden ja arvostusten muuttumisen myötä. Nykyisin metsäpolitiikan tavoitteeksi mainitaan usein kokonaiskestävyys, joka on kuitenkin kestävyyden osa-alueiden välisten subjektiivisten, kullekin arvioijalle yksilöllisten vaihtosuhteiden takia mahdotonta saavuttaa. Tässä tutkimuksessa määrittelimme tutkijatyönä laatuvaatimukset kestävyyskeskustelussa käytettäville kriteereille. Tarvitaan kattava ja operatiivinen kriteeristö, jolla kestävyysmuutoksia voidaan objektiivisesti seurata. Kattavuus tarkoittaa, että kaikki sovellustilanteen kannalta merkittävät seikat on huomioitu. Toisaalta kaikilla kriteereillä tulee olla selkeä yhteys sovellustilanteeseen. Operatiivisuus taas tarkoittaa, että metsien käytön seurantaan ja tulevaisuuden suunnitteluun käytettävät kriteerit ovat tulkittavissa, mitattavissa, ja että ne pystyvät erottelemaan metsien käytön muutoksia. Tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta kriteereiden kehittyminen erilaisilla metsien käsittelyvaihtoehdoilla pitäisi olla ennustettavissa. Keräsimme työryhmissä ajatuksia metsien käytön kestävyyden kriteereiksi ja indikaattoreiksi, ja työstimme niistä keskusteltavaksi ehdotuksen kestävyysmuutoksen mittaamisesta peilaamalla työryhmissä ehdotettuja kriteerejä ja indikaattoreita asetettuihin laatuvaatimuksiin. Koimme perinteiset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ryhmät liian yleisiksi operatiiviseen käyttöön, ja sen vuoksi jaoimme kriteerit kuuteen ryhmään: vesistön tila, luonnon tila, ilmaston tila, talous, hyvinvointi ja hyväksyttävyys. Useille tarkastelluille kriteereille emme löytäneet suoraa yhteyttä metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Monet tarkastelluista taloudellisista ja hyvinvointia kuvaavista kriteereistä soveltuvat paremmin esimerkiksi metsäteollisuuden investointeja ja toimintaa koskevaan päätöksentekoon tai maankäytön ja kaavoituksen päätöksentekoon kuin metsien käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. Hyväksyttävyyttä koskevat kriteerit puolestaan soveltuvat esimerkiksi lakeja, sertifiointikriteereitä tai ohjeita koskevaan päätöksentekoon. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ilmenevät siten usein eri päätöksentekotasoilla kuin ekologinen tai puuntuotannollinen, ja tämä näkyy kriteereiden määrässä ja laadussa.fi
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherSuomen metsätieteellinen seura
dc.relation.ispartofseriesMetsätieteen aikakauskirja
dc.rightsCC BY-SA 4.0
dc.titleMetsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202301111257
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.oppiaineEvoluutiotutkimus (huippuyksikkö)fi
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineResurssiviisausyhteisöfi
dc.contributor.oppiaineCentre of Excellence in Evolutionary Researchen
dc.contributor.oppiaineEcology and Evolutionary Biologyen
dc.contributor.oppiaineSchool of Resource Wisdomen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.relation.issn2489-3188
dc.relation.volume2022
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittajat, 2022
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.grantnumberKDVRahasto071020
dc.subject.ysoympäristövaikutukset
dc.subject.ysometsätalous
dc.subject.ysokriteerit
dc.subject.ysopäätöksenteko
dc.subject.ysoindikaattorit
dc.subject.ysokestävä metsätalous
dc.subject.ysometsäpolitiikka
dc.subject.ysopuuntuotanto
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p9862
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1861
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p7607
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p8743
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p8365
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p24880
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p11339
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p6115
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/
dc.relation.doi10.14214/ma.10761
dc.relation.funderFinnish Cultural Foundationen
dc.relation.funderSuomen Kulttuurirahastofi
jyx.fundingprogramFoundationen
jyx.fundingprogramSäätiöfi
jyx.fundinginformationTutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahasto (Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista, Argumenta) ja Suomen Akatemia (päätösnumero 337655, UNITE-lippulaiva).
dc.type.okmA1


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY-SA 4.0
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY-SA 4.0