The representation of gender diversity in English and Swedish language textbooks in Finland

Abstract

Oppikirjat sisältävät ideologioita ja käsityksiä sekä kielistä että kielten käyttäjistä. Sukupuolta esitetään oppikirjoissa monin eri tavoin, kuten kielen, kuvien ja hahmojen kautta. Oppikirjojen esittämät sukupuolen representaatiot rakentavat käsitystä siitä, miten sukupuolen moninaisuus ymmärretään. Sukupuolen moninaisuus on terminä kuitenkin varsin monitulkintainen, minkä vuoksi sen esittäminen oppikirjoissa on hyvin tulkinnanvaraista ja pääosin epäsuoraa.

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten sukupuolen moninaisuutta esitetään kielten oppikirjoissa. Toteutin tutkimukseni oppikirja-analyysinä, jossa on viitteitä kriittiseen diskurssintutkimukseen. Käytin teoreettisina taustoina tutkimuksessani sukupuolentutkimusta sekä queer-tutkimusta. Tutkimukseni aineistoina käytin englannin oppikirjoja Ok English 9 (1987) ja Scene 3 (2019) sekä ruotsin oppikirjoja Nya vindar 9 (1986) ja Hallonbåt 3–4 (2017). Tutkin englannin ja ruotsin oppikirjoja 1980-luvulta sekä 2010-luvulta, minkä johdosta pystyin tekemään mielekkäitä vertailuja eri vuosikymmenten ja oppiaineiden välillä. Otin tutkimuksessani huomioon ajankohtaisen opetus-suunnitelman koskien sukupuolen käsittelyä koulussa pohtiessani opetussuunnitelman yhteyttä oppimateriaaleihin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aineistojen tavat esittää sukupuolta ja sen moninaisuutta olivat hyvin eriävät. Sukupuolen moninaisuutta kuvattiin epäsuorasti monin eri tavoin, kuten tekstien, tehtävien, kielen, hahmojen ja kulttuuristen viittauksien kautta. Sukupuolivähemmistöjen representaatiot olivat lähes olemattomia oppikirjoissa lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Kirjojen hahmot ja varsinkin julkisuuden hahmot olivat englannin oppikirjoissa suurin osa miehiä eikä muunsukupuolisia hahmoja ollut ruotsin eikä englannin kirjoissa lainkaan. Sukupuoli-ideologioita oli esillä eniten kulttuurisissa viitauksissa, kuten lauluissa ja runoissa. Osa kulttuurisista viittauksista osoittivat sukupuolta kyseenalaistavia ideologioita, mutta osa vahvistivat traditionaalisia sukupuolimalleja. Uudemmissa oppikirjoissa sukupuoli itsessään ei ollut yhtä lailla keskiössä ihmistä määrittävänä piirteenä. Scene 3 oli kirjoista ainut, joka mainitsi sukupuolivähemmistöt yhdessä tekstissään. Kirjojen vertailu keskenään osoittautui monimutkaiseksi, mutta merkityksellisiä yksittäisiä suoria tai epäsuoria havaintoja sukupuolen, sukupuoli-ideologioiden sekä sukupuolen moninaisuuden representaatioista oli löydettävissä jokaisessa kirjassa.